Miten turvaat yrityksesi eron yllättäessä?
Moni yrittäjä kauhistuu parisuhteen kariutuessa huomatessaan, ettei olekaan turvannut yritystänsä avioehdolla ja että nyt pitäisi erossa maksaa puolisolle sellaisia rahoja yrityksen arvon perusteella, jollaisia ei yksinkertaisesti ole. Koko varallisuus saattaa olla kiinni tuossa yrityksessä eikä käteisvaroja tai realisoitavaa omaisuutta ole.
Pahimmillaan yritys tai osa siitä joudutaan myymään eron vuoksi, jotta puolisolleen saa maksettua tasingon. Melkeinpä yhtä huono vaihtoehto on se, että puolisolle annetaan osa yrityksestä tasinkona. Jälkimmäinen vaihtoehto ei aina tosin ole edes mahdollista, jos asia menee pesänjakajan ratkaistavaksi. Yleisimmin kuitenkin puhutaan erillisestä lainasta, jonka yrittäjä joutuu ottamaan maksaakseen puolisollensa tasingon.
Miten eroon voi varautua?
Jos kyse on osakeyhtiöstä, on yksi ehdottoman hyvä keino kirjata yhtiöjärjestykseen lunastusoikeudesta. Tätä voi, ja tulisikin sitten vahvistaa ja tarkentaa laatimalla osakassopimus, jossa voidaan tarkemmin määrittää, että kaikilla osakkailla tulee olla yritysvarallisuutta turvaava avioehto ja että osakkeenomistajan avioero- tai kuolintapauksessa on muilla osakkailla tai yrityksellä lunastusoikeus. Kun on vielä sovittu miten osakkeiden arvo määritetään kyseisissä tilanteissa, on turva jo hyvällä mallilla.
Tämän lisäksi, ja riippumatta yritysmuodosta, tulisi yrittäjällä AINA olla avioehtosopimus vähintäänkin poissulkien yrityksen, sen varallisuuden ja yrityksestä saadut tuotot. Parisuhteen taustoista riippuen avio-oikeus kannattaa poissulkea joko avioerotilanteita varten tai myös kuolemaa varten. Tämä riippuu lähinnä siitä, ovatko lapset yhteisiä vai aiemmasta parisuhteesta, onko puolisolla myös jo kertynyttä varallisuutta, kuinka paljon taloudellista turvaa puoliso tarvitsee tai onko puolisolla mahdollisuus jatkaa yritystoimintaa.
Avioehdon lisäksi voivat puolisot myös avioliiton aikana laatia erinäisiä keskinäisiä sopimuksia siitä, miten yrityksestä saatua varallisuutta, jota on käytetty puolisoiden yhteiseen varallisuuteen, käsitellään mahdollisessa erossa.
Loppupeleissä, jos mitään asiakirjoja ei ole laadittu parisuhteen aikana, on yrittäjäpuolison mahdollista vedota osituksen sovitteluun. Pelkkä tämä on epäreilua – asenne ei riitä, vaan sovittelu koskee lähinnä tilanteita, joissa yritys on perustettu ja kasvanut hyvin jo ennen avioliittoa tai avioliitto on kestänyt vain muutaman vuoden.
