Vuoroasuminen ja uudistunut lapsenhuoltolaki – mikä muuttui ja mikä ei?

Vuoroasumisesta on vanhempien välillä ja tuomioistuimessa päätetty tosiasiassa jo vuosikausien ajan. Jo ennen vuoroasumisen kirjaamista lakiin oli vanhempien mahdollista sopia ja tuomioistuimen päättää, että lapsi tapaa kumpaakin vanhempaansa yhtä paljon tai lähes yhtä paljon. Tällöin lapsen asuminen määrättiin toiselle vanhemmalle (lähivanhempi) ja lapsi sai tavata toista vanhempaansa (etävanhempi) laajalla tapaamisoikeudella yhtä paljon.

Lakiin vuoroasuminen kuitenkin kirjattiin viralliseksi vaihtoehdoksi lapsen asumisen ja tapaamisten toteuttamiseksi vasta 1.12.2019. Laissa tarkoitettu vuoroasuminen edellyttää, että lapsi on vähintään 40 prosenttia kalenterivuodesta kummankin vanhempansa luona mukaan lukien loma- ajat ja juhlapyhät. Vuoroasumisessa vanhempia ei nimetä lähi- ja etävanhemmiksi.

Voiko lapsella nyt olla kaksi virallista asuinpaikkaa?

Vuoroasumisessa lapsella on kaksi asuinpaikkaa ja vuoroasuminen on mahdollista kirjata myös väestötietojärjestelmään. Lapselle on kuitenkin aina ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastoon (entinen maistraatti) yksi virallinen asuinpaikka.

Lapsella voi siis jatkossakin olla vain yksi virallinen asuinpaikka.

Lapsen virallinen asuinpaikka vaikuttaa esimerkiksi erilaisiin tukiin. Lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona on lapsen virallinen asuinpaikka. Lapsi voidaan lukea mukaan vain virallisen asuinpaikkansa ruokakuntaan, kun määritetään asumistuen määrää. Myös KELAn maksama elatustuki voidaan maksaa vain sille vanhemmalle, jonka luona lapsen virallinen asuinpaikka on.

Lapsen virallinen asuinpaikka vaikuttaa myös lähikoulun määräytymiseen. Kuntakohtaisesti tästä on mahdollista myös sopia kunnan kanssa. Kunnalla on myös velvollisuus järjestää koulukyyti vain viralliseen asuinpaikkaa. Koulukyydin kunta saa tietysti järjestää myös toisen vanhemman luo vaikkei velvollisuutta tähän ole.

Maksetaanko elatusapua, vaikka lapsi asuu kummankin vanhemman luona yhtä paljon?

Myös vuoroasumistilanteessa on mahdollista sopia tai määrätä maksettavaksi elatusapua. Elatusapu voidaan vuoroasumistilanteessa määrätä kumman tahansa vanhemman maksettavaksi, kun taas laajassa tapaamisoikeudessa elatusapu voidaan vahvistaa vain tapaavan vanhemman maksettavaksi.

Elatusavun määrän määrittämiseen vuoroasumistilanteessa voidaan oikeusministeriön julkaisemaa elatusapuohjetta soveltaa vain osittain. On esimerkiksi katsottu, että laskelmissa käytettävä luonapitovähennys on liian pieni ja vähennyksen tulisi olla suurempi, jotta se kattaisi muitakin kuluja kuin ruokakuluja, joita varten luonapitovähennys alun perin on laadittu. Vuoroasumistilanteessa elatusavun määrän ja maksajan määrittäminen edellyttääkin tarkkaa tapauskohtaista harkintaa.

Lähtökohtana on, että vanhemmat vastaavat lapsen kuljettamisesta ja kuljetusten kustannuksista yhdessä. Kuljetusten ja kustannusten jakautumisessa voidaan kuitenkin huomioida vanhempien kyky vastata kuljetuksista ja kustannuksista. Kustannuksia voidaan jakaa esimerkiksi samassa suhteessa, kuin lapsen elatusvastuu jakautuu vanhempien kesken.

Myös muita olosuhteita voidaan huomioida kuljetusten ja kustannusten jaossa. Esimerkiksi kauas lapsesta muuttavan vanhemman kannattaa varautua siihen, että hän vastaa suurentuneista kuljetuskustannuksista suurilta osin.

Vuoroasumisen lakiin kirjaamisen käytännön vaikutukset jäivät tällä erää pieniksi ja ainoa konkreettinen muutos perheiden elämään onkin vuoroasumisen tuomat mahdollisuudet vaikuttaa elatusavun maksajaan. Tuomioistuimet tulevat myös todennäköisesti harkitsemaan elatusavun määrää vuoroasumistilanteissa eri lailla, kuin aikaisemmin on laajan tapaamisoikeuden tilanteissa tehty. Tämä tulee todennäköisesti vähentämään maksettavan elatusavun määrää, kun verrataan laajassa tapaamisoikeudessa maksettua elatusapua ja vuoroasumisessa maksettavaan elatusapuun.

Osallistu ilmaiseen 5 päivän haasteeseen!