Voinko saada leskeneläkettä puolisoni kuoltua?
Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan aviopuolisoilla ja rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla on oikeus leskeneläkkeeseen toisen puolison kuoltua. Edesmenneen henkilön lapset ovat puolestaan oikeutettuja saamaan lapseneläkettä. Lesken- ja lapseneläkkeen tarkoituksena on turvata heidän toimeentulonsa edunjättäjän kuoltua.
Lainsäädäntöön on kuitenkin lähiaikoina tulossa muutoksia, joten alla kartoitamme edellytyksiä, joiden täyttyessä olet oikeutettu saamaan lesken eläkettä tai lapsen eläkettä tulevaisuudessa. Olemme aikaisemmin kirjoittaneet blogikirjoituksen avopuolisoiden asemasta avioeron tai kuoleman sattuessa, mutta lainsäädännön muuttumisen johdosta kirjoitimme nyt tämän päivitetyn tekstin leskeneläkkeestä.
Kaksi perhe-eläkejärjestelmää
Suomessa on kaksi perhe-eläkejärjestelmää: kansaneläkejärjestelmä ja työeläkejärjestelmä. Kahden järjestelmän perhe-eläkkeitä voi kuitenkin saada yhtä aikaa.
Työeläkelaitokset maksavat perhe-eläkettä perustuen työ- ja yrittäjäeläkkeeseen, jonka edunjättäjä on ehtinyt eläessään ansaita. Työeläkelaitosten maksamalle leskeneläkkeelle ei ole asetettu ikärajaa. Jos leskellä ja puolisolla ei ole yhteistä lasta, leskeneläkkeelle on oikeus, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- leski on ollut alle 50-vuotias ja puoliso alle 65-vuotias avioitumishetkellä tai parisuhteen rekisteröimishetkellä;
- liiton on tullut kestää vähintään 5 vuotta;
- leski on vähintään 50-vuotias puolison kuollessa tai on saanut työeläkelakien tai kansaneläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä vähintään 3 vuotta.
Lue lisää työeläkejärjestelmästä.
Jos perheen tulot ovat pienet, Kelan perhe-eläke täydentää työeläkkeiden perhe-eläkettä.
Voinko saada leskeneläkettä puolisoni kuoltua?
Kela maksaa leskeneläkettä vain alle 65-vuotiaalle leskelle. Kelan leskeneläke koostuu kahdesta osasta: alkueläkkeestä ja mahdollisesta jatkoeläkkeestä. Alkueläkettä maksetaan 6 kuukauden ajan puolison kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta. Jatkoeläkettä maksetaan sen kuukauden loppuun, jona leski täyttää 65 vuotta. Jatkoeläke koostuu perusmäärästä ja tulosidonnaisesta täydennysmäärästä.
Kelan maksamaan leskeneläkkeen saamiselle on asetettu rajoituksia, jos leskellä ja edesmenneellä puolisolla ei ollut yhteistä lasta. Ollakseen oikeutettu leskeneläkkeeseen seuraavat edellytykset on täytettävä:
- lesken tulee olla vähintään 50-vuotias puolison kuolinhetkellä;
- lesken tuli olla alle 50-vuotias ja puoliso alle 65-vuotias avioitumishetkellä tai parisuhteen rekisteröimishetkellä;
- liiton on tullut kestää vähintään 5 vuotta.
Lue lisää kansaneläkejärjestelmästä.
Lakiuudistus alkuvuonna 2022
Perhe-eläkettä koskeva lainsäädäntö on kuitenkin pian muuttumassa. Uudistetun perhe-eläkettä koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa.
Lue tästä hallituksen esitys.
Muuttuvan lain mukaan leskeneläkkeen kesto on rajattu 10 vuoteen. Leskeneläkettä maksetaan tästä huolimatta vähintään siihen saakka, kunnes nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista lapsista täyttää 18-vuotta. Lakimuutos koskee vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä leskiä, joiden puoliso on kuollut lainmuutoksen voimaantulon jälkeen.
Lakimuutoksen myötä avopuolisoiden asema paranee. Avopuolisoilla, jotka ovat asuneet edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa vähintään 5 vuotta yhtäjaksoisesti ja joilla on yhteinen alaikäinen lapsi tämän kanssa ovat oikeutettuja sekä kansaneläkelain että työeläkelain mukaiseen leskeneläkkeeseen. Avopuolison leskeneläkettä maksetaan yhteisen lapsen täysi-ikäiseksi tulemiseen saakka.
Uuden lainsäädännön myötä, edunjättäjän lapsilla on oikeus työeläkelakien mukaiseen lapseneläkkeeseen 20 ikävuoteen saakka, eli 2 vuotta pidempään kuin aikaisemman lainsäädännön mukaan. Kansaneläkelain mukaista lapseneläkettä maksetaan jo nyt 21 ikävuoteen asti, edellyttäen kuitenkin täysi-ikäisiltä lapseneläkkeen saajilta päätoimista opiskelua.
