Kuten aiemmassa kirjoituksessani olen maininnut, ei omaa lasta yleisesti ottaen voi täysin sivuuttaa perinnöstä. Tästä huolimatta se on mahdollista, jos lapsi tähän suostuu.
Omat lapset saattavat olla jo itsekin eläkeiässä tai niin hyvin varoissaan, etteivät he varsinaisesti tarvitse perintönä tullutta omaisuutta ja varoja, kun taas lapsenlapset varoja tarvitsisivat. Toisaalta saattaa olla myös niin, että yksi lapsista on ulosotossa eikä haluta itse kerrytettyä varallisuutta menettää tämän velkojille.
Kun kyse ei ole perinnöttömäksi tekemisestä (vaikka samalta saattaa kuulostaakin), voi sivuuttamisen tehdä joko lahjoittamalla omana elinaikanaan omaisuutta tai laatimalla testamentti, jossa testamentinsaajina ovatkin lastenlapset eli hyppäämällä yhden sukupolven yli. Verosuunnittelun kannalta tämä on erityisen järkevää, sillä verot jakautuvat näin useammalle osapuolelle ja sitä myötä pienenevät.
Jos testamenttaa esimerkiksi 100 000 euron arvoisen mökin ainoalle lapsellensa, on perintövero tällöin (v. 2017->) 8700 euroa. Jos sen sijaan omaisuus testamentataankin suoraan lapsenlapsille, ovat perintöverot samasta omaisuudesta merkittävästi pienemmät. Jos lapsenlapset ovat alaikäisiä ei veroa alaikäisyysvähennyksen johdosta mene esimerkkitapauksessa lainkaan!
Tämän lisäksi omalle lapselle voi samaiseen omaisuuteen antaa elinikäisen tai määräaikaisen hallintaoikeuden, jolloin perintöveron määrää pienentää entisestään omaisuutta rasittava hallintaoikeus. Koska kyse on hallinta-, ei omistusoikeudesta, ei verottaja määrää tällaisesta oikeudesta saajalle veroja. Oma lapsi siis voisi käyttää mökkiä melkein kuin omaansa (ei voi myydä, tms.) eikä silti ole tästä oikeudesta joutunut mitään maksamaan ja lapsenlapset maksavat tämän vuoksi pienemmän perintöveron.
Toinen keino on lahjakirjalla lahjoittaa kyseinen omaisuus, jolloin lahjanantajan kuoltua ei omaisuutta enää ole vaan se on lahjoitettu pois (ei siis myyty, jolloin varat säilyisivät perittävässä omaisuudessa). Kuten edellä, voi tällaiseen omaisuuteen antaa omalle lapselleen hallintaoikeuden ilman tälle tulevia veroseuraamuksia.
On syytä kuitenkin huomioida, että jotta lahjoitettua omaisuutta ei huomioitaisi perunkirjoituksessa, tulee lahjoitus olla tehty 3 vuotta ennen kuolemaa. (Tosin poikkeuksia on, joista kannattaa keskustella asiantuntijan kanssa!) Lisäksi on syytä huomioida, että lahjaveron alaraja on korkeampi, 4000 euroa, kun se perintöverotuksessa on 20 000 euroa. Edellämainituista syistä lahjoituksia kannattaa tehdä pienempinä erinä ja jo hyvissä ajoin!
Lue lisää
7 päivän haaste:
Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen (sisältää ilmaisen mallipohjan mm. testamentista)
