Mitä tietoja vainajasta tulee mainita perukirjassa ja miksi?

Perintökaari määrää, että vainajasta tulisi mainita perukirjassa vainajan täydellinen nimi, ammatti, syntymä- ja kuolinpäivä sekä kotipaikka.

1. Henkilötiedot

Vainajan nimi, henkilötunnus ja ammatti tulee ymmärrettävästi mainita, jotta voidaan määrittää kenen perukirjasta ja jäämistöstä on kyse.

2. Kuolinpäivä

Kuolinpäivän perusteella määritetään tiettyjen määräaikojen alkamisajankohta. Yleisimpiä määräaikoja ovat seuraavat:

Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus: Perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolinpäivästä. Tarvittaessa tähän voi hakea pidennystä verottajalta.

Jos perunkirjoitus on toimitettu myöhässä, saattaa verottaja määrätä tästä veronkorotuksen kuolinpesälle. Mikäli perunkirjoituksen toimittaminen viivästyy ilman verottajan myöntämää pidennysaikaa, saattaa tästä lisäksi seurata henkilökohtainen velkavastuu vainajan velasta sille osakkaalle, jonka toimesta myöhästyminen johtui.

Testamentinsaajan oikeuden vanhentuminen: Testamentinsaajan tulee pääsääntöisesti 10 vuoden sisällä perittävän kuolinpäivästä ilmoittaa ottavansa testamentti vastaan. Näin ollen testamentti, joka löytyy yli 10 vuoden kuluttua testamentin tekijän kuoltua, on siis vanhentunut ja oikeus perintöön menetetty.

Tästä tuleekin usein itselleni kysymyksiä, että kauanko joudutaan odottelemaan löytyykö vainajalta testamenttia ja uskalletaanko perintö jakaa ennen määräajan päättymistä. Ehkä kymmentä vuotta ei kuitenkaan kannata odotella perinnönjaon kanssa, vaan selvittää riittävän tarkasti kaikki mahdolliset paikat, joissa mahdollinen testamentti voisi olla.

Perillisen oikeuden vanhentuminen: Perillisen oikeus perintöön vanhenee myös 10 vuoden sisällä perittävän kuolinpäivästä. Lakimääräiset perilliset kuitenkin ilmenevät tilatusta sukuselvityksestä, joten tämä tilanne tulee vastaan lähinnä silloin, kun joku perillisistä on muuttanut ulkomaille eikä hänen olinpaikkaansa tiedetä, tai kun uuden isyyslain perusteella nostettu kanne menestyy. Jälkimmäisessä tapauksessa tuomioistuin saattaa päätöksessään määrätä alle vuoden määräajasta.

Jos jotakin sukuselvityksessä mainittua perillistä ei saada syystä tai toisesta paikannettua, tulee tällaiselle perilliselle holhoustoimilain mukaan määrätä edunvalvojan sijainen. Tämä ei kuitenkaan katkaise tätä 10 vuoden vanhenemisaikaa. Jos perillinen ei siis itse valvo oikeuttaan perintöön määräajan puitteissa, vanhenee oikeus perintöön.

Testamentinsaajan ja perillisen oikeuden vanhentumisessa on kuitenkin hyvä huomioida, että varsinainen aktiivinen vastuu oikeuksiensa selvittämiseen on juuri testamentinsaajalla tai perinnönsaajalla itsellään. Passiivisuus saattaa siis koitua saajan harmiksi siten, että tämä jää vailla perintöä. Jos testamentti kuitenkin löytyy jälkikäteen tai ulkomailla kateissa ollut perillinen ilmestyy, ja perintö on jo ehditty jakaa, joudutaan tällöin perinnönjako palauttamaan ja toimittamaan uusi jako.

Legaatinsaajan korko-oikeus: 4 kuukauden kuluttua testamentin tekijän kuolemasta alkaa rahalegaatinsaajalle kuuluva oikeus korkoon. Oikeutta tulee kuitenkin vaatia ja sitä saatetaan kohtuullistaa olosuhteiden, testamentin sisällön tai jäämistön laadusta johtuen.

Annetut lahjat: Mahdolliset 3 vuotta ennen kuolinpäivää annetut lahjat huomioidaan perukirjassa, sillä ne saattavat vaikuttaa perintöosien suuruuteen. Tämä tarkoittaa siis myös sellaisia lahjoja, joita vainaja ei ole tarkoitettu lahjansaajan perinnön ennakoksi. Perintöosia laskiessa ne tästäkin huolimatta huomioidaan.

Omaisuuden luettelointi ja arvostaminen: Määräaikojen lisäksi kuolinpäivä on tietysti se päivä, jonka mukaan omaisuus luetteloidaan ja arvostetaan. Tämä päivä on myös ositusperusteen syntyhetki, eli hetki jonka perusteella molempien puolisoiden omaisuus luetteloidaan ja arvostetaan ja avio-osat määritetään.

Näin ollen vain se omaisuus, mitä vainaja on omistanut kuolinhetkellään luetteloidaan sitten perukirjaan. Mahdolliset kuolinpäivän jälkeen tulleet saatavat, jotka eivät ole olleet tiedossa kuolinhetkellä eivät enää kuulu perintöveron alaiseen jäämistöön, vaan ne ovat sitten jo kuolinpesän varallisuutta. Kuolinpäivää edelliseltä ajalta kertynyt tai ansaittu saatava sitten vastaavasti kuuluu vainajan perukirjassa luetteloitavaan omaisuuteen ja ne merkitään perukirjaan saatavina.

Tällaista jälkikäteen saatavaa omaisuutta tai tuottoa, jota ei perukirjassa mainita saattaisi olla esimerkiksi vainajan pankkitilille kuolinpäivän jälkeiseltä ajalta kertynyt tuotto tai kuolinpäivän jälkeiseltä ajalta kertynyt vuokratuotto. Perukirjassa mainittavaa tuottoa taas on esimerkiksi kuolinpäivänä maksamatta olevat palkkatulot.

Samalla perusteella myös velat määritetään, eli ovatko velat aiheutuneet vainajalle (mainitaan perukirjassa) vai kuolinpesälle (vain pesänselvitysvelat mainitaan perukirjassa, muita velkoja ei).

Arvostuksen osalta noudatetaan myös kuolinpäivän hetkeä. Jos arvo on kuolinpäivän ja perunkirjoituksen välisenä aikana noussut, koituu tämä arvonnousu kuolinpesän hyväksi, eli perukirjaan otetaan silti se kuolinpäivän arvo. Valitettavasti tilanne koskee pääsääntöisesti myös tilanteita, joissa arvo on kuolinpäivän ja perunkirjoituksen välisenä aikana laskenut.

3. Viimeinen kotipaikka

Toimivaltainen tuomioistuin: Kuolinpesää koskevat hakemukset, kuten pesänselvittäjän ja/tai -jakajan hakeminen, ja kanteet sekä testamenttiin liittyvät kanteet tulee nostaa vainajan viimeisen kotikunnan käräjäoikeudessa.

Kansainväliset tilanteet: Henkilöllä, joka on muuttanut asumaan ulkomaille yhtä vuotta pidemmäksi ajaksi, ei katsota olevan kotikuntaa Suomessa. Kotikunta voi kuitenkin olla Suomessa, jos elinolosuhteiden perusteella voidaan päätellä kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahan.

Tällöin saatetaan koko perintöön soveltaa toisen maan lakia ja joissakin tapauksissa myös verotusmenettely saattaa muuttua.

Huom! Kansainvälisissä tapauksissa korostuu jälleen testamentin laatimisen tärkeys. Jos vietetään paljon aikaa esimerkiksi Espanjassa, mutta halutaan kuitenkin, että perintöön sovelletaan aikanaan Suomen lakeja, tulisi testamenttiin ottaa määräys sovellettavasta laista. Tällöin vaikka kotipaikka perukirjassa olisi Espanja, on viranomaisille selkeä osoittaa, että perintöön tulee soveltaa Suomen lakeja testamentissa olevan määräyksen mukaisesti.

Lue lisää

Perintökaari
Verotus kansainvälisissä tilanteissa
Aurinkoiset eläkevuodet ulkomailla?

Lue lisää

Blogikirjoituksia aiheeseen liittyen

Opaskirjat

Neuvontapalvelut

7 päivän haaste:

Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen (sisältää ilmaisen mallipohjan mm. testamentista)

© 2019 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close