Vainajan pankkitiedot perukirjassa

Vainajan jäämistö luetteloidaan ja erotellaan varoihin ja velkoihin perukirjassa. Varat luetteloidaan usein selkeyden vuoksi vielä eri kategorioihin, joista yksi kategoria on joko pankkitalletukset tai rahavarat. Näihin rahavaroihin luetaan sekä vainajan käteisvarat että pankkitalletukset.

Mistä tiedot saadaan?

Käteisvarat on usein helppo selvittää kurkaamalla vain vainajan lompakkoon ja laskemalla siellä olevat varat, jollei vainajalla ollut sitten enemmänkin käteisvaroja piiloteltuna kotona. Näitäkin tapauksia on tullut satunnaisesti vastaan iäkkäämillä henkilöillä. Nämä käteisvarat tulisi siis myös eritellä perukirjassa, mutta käytännössä ne usein jätetään mainitsematta, vaikka lompakossa saattaa olla satojakin euroja.

Pankkitalletusten osalta saldo ei olekaan näin helposti selvitettävissä, vaikka selvitystyö nykyään on jo tehty osakkaille helpoksi. Jokaisesta pankista, jossa vainajalla on ollut tili, tulisi saada virallinen saldotodistus, josta ilmenee koko vainajan asiointi kyseisessä pankissa.

Kenellä oikeus saada tieto vainajan pankkitiedoista?

Kenellä tahansa kuolinpesän osakkaista on oikeus saada tietoja vainajan kuolinpäivän tilanteesta ja sen jälkeisistä tapahtumista. Tietojen luovutusta varten pankki kuitenkin tarvitsee virkatodistuksen, josta ilmenee ensinnäkin, että vainaja on kuollut (jos tieto ei ole vielä virallisteitse välittynyt pankille) ja että tietoja haluava henkilö on osakkaana pesässä. Monesti vainajalle lähin henkilö ryhtyykin heti pesänselvitystoimenpiteisiin ja käy pankissa jo ennen kuin tieto kuolemasta on välittynyt pankille.

Jos saldotodistusta ei ole ehditty kysellä, laatii pankki usein saldotodistuksen valmiiksi heti saatuaan tiedon asiakkaansa kuolemasta väestötietojärjestelmästä. Lisäksi, erityisesti suuremmat pankit, saattavat lähettää heillä tiedossa olevaan vainajan viimeiseen osoitteeseen tuon saldotodistuksen ja myös valtakirjan myöhempää pankkiasiointia varten. Usein samalla lähetetään myös joko pankin oma opas kuolinpesän pankkiasiointiin tai kirje, jossa on annettu toimintaohjeet osakkaille. Käytäntö vaihtelee pankeittain.

Vainajalla saattaa olla tilejä myös sellaisissa pankeissa, joista tietoa asiakkuudesta ei automaattisesti kuolinpesälle lähetetä. Jos selvityksiä ei ole sitten tehty osakkaiden toimesta, saattavat tällaiset tilit jäädä unholaan ja niillä olleet varat jakamatta. Jos on pienintäkään epävarmuutta siitä, missä pankeissa vainajalla oli asiakkuuksia, tulisi asiakkuustiedustelu ja saldotodistustilaus lähettää vähintään kaikkiin pankkiryhmiin ja myös sellaisiin pienempiin pankkeihin, joihin vainajalla saattaa olla joku kytkös.

Saldotodistukset (tai vastaava selvitys) tulisi tilata myös ulkomailla olevista pankkitileistä. Näiden selvitystyö onkin sitten jo ymmärrettävästi hankalampi, mutta nämäkin varat tulisi perukirjassa ilmoittaa. Summat ilmoitetaan tällöin euroissa. Valuuttakurssit löydät täältä.

Jos joku pankkitili ilmaantuu vasta perunkirjoituksen jälkeen, tulisi tällöin toimittaa täydennysperunkirjoitus. Tuossa täydennysperukirjassa ilmoitetaan sitten nuo ilmaantuneet varat.

Mitä perukirjassa mainitaan?

Perukirjassa luetteloidaan erikseen kukin talletus korkoineen ja lähdeveroineen. Myös lähdevero tulee siis mainita erikseen, sillä se on kuolinpesän velkaa ja pienentää siten myös veronalaista jäämistöä. Itse otan maininnan saldosta ja verosta aina yhdessä ja seuraavan sisältöisenä lauseena:

Nordea Pankki Suomi Oyj:ssä tilillä FI12 3456 7890 1234 56 olevat varat korkoineen
(lähdevero 108,45 euroa vähennetty bruttokorosta)                                103 300,45 euroa

Perukirjaan otetaan kunkin pankkitilin kuolinpäivän arvo ja tämä on aina se arvo, jonka pankki on saldotodistuksessa ilmoittanut. Arvosta ei lähdeveron lisäksi vähennetä muita maksuja tai kuluja, vaan nämä maksut sitten huomioidaan erikseen vainajan veloissa. Näin ne tulevat kyllä kaikki asianmukaisesti vähennettyä.

Miksi tieto kaikista tileistä on niin tarkka?

Pankeilla on hyvin tarkat ohjeet ja määräykset kuolinpesän asioiden hoitamiseen. Pankkitiliä ei saa lopetettua eikä sillä olevia varoja nostettua, jos kyseistä tiliä ei ole mainittu perukirjassa. Tileillä oleva saldo vaikuttaa ymmärrettävästi myös perillisten ja testamentinsaajien osuuksiin ja on siten merkittävä tieto kunkin oikeudenomistajan oikeuksien kannalta, ei vain silloin kun omaisuutta jaetaan vaan myös silloin kun lasketaan perintö-, laki- ja avio-osuuksien määriä. Ulkopuolisiin päin tieto vaikuttaa myös verotettavan jäämistön laskemisessa ja mahdollisten velkojien oikeuksiin.

Lisää tietoa

Pankki- ja vakuutusasiat kuolinpesässä

Verottajan ohje varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa 

Lue lisää

Blogikirjoituksia aiheeseen liittyen

Opaskirjat

Neuvontapalvelut

7 päivän haaste:

Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen (sisältää ilmaisen mallipohjan mm. testamentista)