Image courtesy of njaj / FreeDigitalPhotos.netPerittävän kullakin lapsella, ottolapsella tai näiden lapsilla on oikeus lakiosaan. Tämä on puolet kullekin kuuluvasta perintöosasta. Usein nämä kaksi asiaa sekoitetaan keskenään ja puhutaan lakiosasta, kun tarkoitetaankin perintöosaa. Usein myös ymmärretään, että myös muilla perillisillä olisi lakiosaoikeus, mutta näin ei siis ole.

Jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia, määräytyy kunkin perillisen perintöosa lain mukaan. Jos perittävä kuitenkin on laatinut testamentin, jolla on poikennut tästä lakimääräisestä perimysjärjestyksestä, on vain perittävän lapsilla ja ottolapsilla oikeus vaatia lakiosaansa. Oikeus ei siirry muille perillisille kuin lasten lapsille ja näillekin vain lasten kuoltua tai luopuessa perinnöstä. Lakiosa ei myöskään lankea automaattisesti, sillä lakiosaa tulee nimenomaisesti vaatia ilmoittamalla todisteellisesti testamentinsaajalle asiasta. Jos testamentinsaajia on useampia, tulee ilmoitus tehdä näistä jokaiselle.

Oletetaan, että perittävä on määrännyt koko omaisuutensa menevän toiselle kahdesta lapsestaan. Sillä lapsella, joka ei olisi saamassa mitään, on tällöin oikeus vaatia lakiosaansa. Testamentti siis loukkaa tälle kuuluvaa lakiosaa. Tässä tapauksessa, kun lapsia on kaksi, on kummankin perintöosuus puolet perittävän omaisuudesta (mahdollinen avio-oikeus huomioiden). Lakiosa on siis puolet perintöosasta, joten sen lapsen osuus, joka on testamentilla sivuutettu, on 1/4 perittävältä tulevasta perinnöstä.

Miten lakiosat sitten lasketaan?

  • Yleisimmin lakiosa lasketaan perittävän omaisuuden säästöstä (kuolinhetken varat – velat).
  • Mikäli perittävä on ollut naimisissa, huomioidaan puolison mahdollinen avio-oikeus laskelmassa. Mikäli perittävä on ollut varakkaampi, huomioidaan puolisolle avio-oikeuden nojalla tuleva omaisuus, ja jäljelle jäävästä osuudesta vasta lasketaan perintö- ja lakiosat. Mikäli perittävä on ollut vähävaraisempi, maksaa leski tällöin joko tasinkoa perillisille tai vetoaa oikeuteensa olla luovuttamatta omaisuuttaan tasinkona perillisille. Tällöin perintöosat lasketaan puhtaasti perittävän omaisuuden säästöstä kuten edellä.
  • Lapselle annetun lahjan arvo voidaan myös huomioida lakiosaa laskettaessa. Tällöin muiden lasten tulee tehdä ns. lisäysvaatimus eli vaatia lahjan huomioimista lakiosan arvoa laskettaessa. Valitettavasti yleisesti oletetaan, että ennakkoperinnön arvo automaattisesti huomioidaan perinnönjaossa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kunkin lapsen tulee erikseen vaatia ennakkoperinnön huomioimista oman lakiosansa arvoa laskettaessa. Esimerkiksi pesänjakaja ei voi oma-aloitteisesti asiaa huomioida laskelmissa.
  • Ylisuuri henkivakuutusmaksukin voidaan huomioida laskennallisena lisäyksenä, jos perittävä on ottanut suuren kertamaksuisen henkivakuutuksen ja tähän on mennyt suurin osa tilivaroista. Tämä tulee kyseeseen vain, jos kuolintapauksen edunsaajamääräyksenä on joku muu kuin omaiset tai kuolinpesä ja tätäkin tulee nimenomaisesti vaatia huomioitavaksi.

Lue lisää

7 päivän haaste:

Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen (sisältää ilmaisen mallipohjan mm. testamentista)

Tarkempaa tietoa löydät alla olevien linkkien kautta

Blogikirjoituksia aiheesta

Neuvontapalvelut

 

© 2020 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close