Testamentin tiedoksiantaminen ja saajan oikeuden voimaansaattaminen
Kirjoituksen laati Maria Jasu.
Yleistä
Suomessa jäämistönsä jaon osalta voi määrätä testamentilla. Kun kuolinpesässä on testamentti, vaatii se kuitenkin selvitystoimia. Testamentin saajan on saatettava oikeutensa voimaan ja annettava testamentti perillisille tiedoksi, jotta testamentista tulee lainvoimainen. Testamentin tiedoksiantaminen kuuluu aina testamentinsaajan tehtäviin, eikä pesänselvittäjä tai -jakaja saa hoitaa tiedoksiantoa testamentinsaajan puolesta.
Kenelle blogikirjoitus tarkoitettu
Tämä blogikirjoitus on tarkoitettu niille, joille on määrätty omaisuutta testamentilla, eli olet testamentinsaaja tai olet muutoin kiinnostunut testamentin selvitysprosessista.
Kirjoituksessa on käyty läpi myös tilanteita, joissa kuolinpesä on ollut pitkään jakamatta ja testamentinsaajan oikeuden vanhentumista.
Testamentin tiedoksi antamisesta ja testamentinsaajan oikeuden voimaan saattamisesta
Testamentin tiedoksi antaminen
Testamentin saajalla on tiedoksiantovastuu. Tiedoksianto on testamentin saajan ilmoitus perillisille siitä, että hän vetoaa testamenttiin. Tiedoksianto toteutetaan testamentin saajan aktiivisin toimenpitein ja jotta sillä saavutettaisiin testamentin lainvoimaisuus, se on tehtävä laissa säädetyllä tavalla todistettavasti ja tiedoksiannon yhteydessä on annettava perilliselle oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.
Testamentin tiedoksiannosta alkaa 6 kuukauden määräaika moitekanteen nostamiselle. Perillisen on nostettava moitekanne määräajassa, mikäli hän haluaa moittia testamenttia laissa säädetyillä moitekanneperusteilla.
Testamentti voidaan moitekanteen perusteella julistaa pätemättömäksi, jos;
– testamentin tekijä ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään
– testamentti ei täytä lakisääteisiä muotovaatimuksia
– testamentin tekemiseen on vaikuttanut jokin mielenterveyden tai sieluntoiminnan häiriö
– testamentin tekijä on pakotettu, tai taivutettu tekemään testamentti
– testamentin todistaja on ollut esteellinen
Testamentin selvitysprosessin osavaiheet, tiedoksianto ja moite kytkeytyvät tiukasti yhteen. Jos perillinen on luopunut moiteoikeuden käytöstä, sitä edeltävää tiedoksiantovaihettakaan ei tarvita. Testamentin hyväksyminen tarkoittaa moiteoikeudesta luopumista. Oikeuskirjallisuuden mukaan, vaikka perillinen olisi hyväksynyt testamentin, hän voi silti vedota testamentin ineksistenssiin, eli siihen että testamenttia ei ole lainkaan tehty tai että se on esimerkiksi väärennetty. Tämä johtuu siitä, että olematonta tahdonilmaisua ei voi hyväksyä itseään sitovalla tavalla testamentiksi.
Perillinen voi saada tiedon testamentista myös muutoin kuin testamentinsaajan tekemin toimenpitein. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse laissa tarkoitetusta tiedoksiannosta, eikä testamentin moiteaika ala kulua. Testamentin tiedoksi antaminen ja se, että jollain henkilöllä on tieto testamentista ja jopa sen sisällöstä ovat siis eri asioita.
Oikeuskäytännön mukaan, vaikka perillinen saisi testamentista tiedon perunkirjoituksessa, ei moitekanneaika ala siitä ajankohdasta, vaan testamentinsaajan on annettava testamentti todistettavasti tiedoksi ja toimitettava tiedoksiannon yhteydessä testamentista oikeaksi todistettu jäljennös. Testamentin voi toki antaa tiedoksi perunkirjoitustilaisuudessa, kunhan noudattaa asianmukaista menettelyä sen osalta.
Todistustaakka siitä, että tiedoksi antaminen on tapahtunut laissa tarkoitetulla tavalla, on testamentin saajalla. Testamentin saaja on näyttövelvollinen myös tiedoksi antamisen ajankohdasta. Tämän vuoksi varminta on hankkia perilliseltä itseltään kirjallinen varmennus tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Testamentinsaajan oikeuden voimaan saattaminen
Perinnön tai testamentin saaja on velvollinen saattamaan oikeutensa voimaan 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. Laissa ei suoraan sanota, että oikeuden voimaan saattamisen edellytyksenä olisi testamentin tiedoksi antaminen. Jos testamentin saaja ei tässä 10 vuoden määräajassa ilmoita vastaanottotahtoaan, hän menettää oikeutensa saada testamentin nojalla omaisuutta.
Aikaraja on absoluuttinen, eikä sitä jatka edes se, että testamentin saaja ei ole tiennyt testamentista tai testamentin tekijän kuolemasta, tai jos testamenttia ei löydy. Jos testamentin saajan oikeus alkaa myöhemmin, kun perittävän kuolemasta, määräaika alkaa sanotusta hetkestä. Eli jos testamentinsaajan oikeus alkaa esimerkiksi lesken kuolemasta, 10 vuoden määräaika alkaa lesken kuolemasta.
Testamentin saajan on myös otettava testamentti vastaan tai ilmoitettava vaatimuksensa niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka pesänhoitajalle.
Testamentin saajan on katsottava ottaneen testamentti vastaan, jos hän on;
– yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa;
– osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon; taikka
– perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin.
Siten harkittaessa sitä, onko testamentin saaja saattanut oikeutensa asianmukaisesti voimaan, on kiinnitettävä huomiota hänen käyttäytymiseensä kokonaisuudessaan. Mikäli testamentin saajan toiminnasta kuolinpesässä voidaan päätellä hänen halunneen vedota testamenttiin, on hän ilmaissut tahtonsa testamenttiin vetoamisesta lain edellyttämällä tavalla.
Mikäli testamentinsaaja ei ota testamentilla määrättyä omaisuutta vastaan, menee omaisuus sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että testamentinsaaja olisi kuollut ennen perittävää.
Tiedoksiannon ja oikeuden voimaan saattamisen suhde tosiinsa
Yleistestamentinsaajan oikeus on riidanalainen, kunnes testamentti on käynyt lainvoimaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän välitilan aikana jäämistövarallisuutta koskeviin määräämistoimiin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus, vaikka testamentinsaaja sittemmin menettäisikin osakasasemansa. Oikeuskirjallisuuden mukaan testamentin lainvoimaisuudella tarkoitetaan vain sitä, ettei perillinen voi moittia testamenttia laissa säädetyillä moitekanneperusteilla.
Siten oikeus testamentilla määrättyyn omaisuuteen ei lähtökohtaisesti ole riippuvainen testamentin tiedoksiannosta, mutta testamentin tiedoksianto on paras osoitus oikeuden voimaansaattamistarkoituksesta. Siten, jos testamentti on annettu asianmukaisesti tiedoksi, on testamentinsaaja myös saattanut oikeutensa voimaan lain edellyttämällä tavalla.
Jatko-ohjeet asiassasi
1. Varmista, että olet antanut testamentin asianmukaisesti tiedoksi ja ymmärrät miten se tapahtuu.
2. Varmista myös, että olet muutoin ilmoittanut tarkoituksestasi vedota testamenttiin.
3. Epäselvissä tilanteissa käänny hyvissä ajoin perintöoikeuteen perehtyneen juristin puoleen.
Lue lisää
4 tärkeintä asiaa testamentin tiedoksiantamisesta
Testamentin tiedoksiantaminen perunkirjoitustilaisuudessa
Ilmoittaudu mukaan
Haaste alkaa välittömästi ilmoittautumisesi jälkeen.
Saat joka päivä uuden viestin seitsemän päivän ajan.
