Kumman vanhemman luona lapsi asuu eron jälkeen? Lapsen asumisessa on kyse siitä, kumman vanhemman luona lapsen virallinen osoite on. Lapsi voi virallisesti asua vain yhdessä osoitteessa, vaikka tosiasiassa lapsi viettäisikin yhtä paljon aikaa kummankin vanhemman kotona. Sitä vanhempaa, jonka luona lapsi virallisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi ja toista vanhempaa kutsutaan etävanhemmaksi. Lähivanhemman osoitteeseen tulee lapsen posti…
Mitä tehdä, jos vanhempi ei halua tavata lastaan? Aina toisinaan meiltä kysytään neuvoa tilanteeseen, jossa se vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa, ei haluakaan syystä tai toisesta tavata lasta. Syyt tapaamishaluttomuuteen vaihtelevat. Kyse voi olla aikataulujen yhteensovittamisen vaikeudesta, pitkästä välimatkasta, siitä, ettei ymmärretä kuinka tärkeä asia lapselle olisi, ristiriidoista vanhempien välillä tai lapsen/vanhemman sairastumisesta esimerkiksi…
Lapsen tapaamiset ja korona Koronaepidemia on maaliskuusta 2020 alkaen vaikuttanut elämiimme moninaisilla tavoilla ja erilaisia erityisjärjestelyjä on ollut voimassa tämän vuoksi. Vaikka suurin osa epidemiasta johtuvista rajoituksista on jo purettu, niin korona jatkaa päivittäiseen elämäämme vaikuttamista. Flunssaisena ei saa mennä töihin, päivähoitoon tai kouluun, turvaväleistä pyritään huolehtimaan ja pitämään maskeja erityisesti julkisilla kulkuneuvoilla liikuttaessa. Korona…
Millainen on hyvä lapsen tapaamissopimus? Tapaamisoikeuksista sovittaessa ei ole olemassa yhtä ainoaa lapsen kannalta oikeaa mallia. Jokaisessa vanhemmassa ja jokaisessa lapsessa on omat ominaisuutensa ja tekijänsä, jotka tulisi myös ottaa huomioon, jos haluaa saada toimivan tapaamissopimuksen aikaiseksi. Mitä enemmän toinen vanhempi on ollut lapsensa elämässä, sitä useammin ja pidempikestoisia tapaamiset voivat kerrallaan olla. Tämän lisäksi…
Yleisin lasten huoltomuoto avioeron jälkeen on nykyään yhteishuolto. Sen katsotaan olevan lapsen edun ja vanhemmuuden säilyttämisen kannalta tärkeä tekijä. Yhteishuollosta poikkeamiseen tarvitaankin tästä syystä melko hyviä perusteita. Aikaisemmin äideille myönnettiin herkemmin oikeudet lasten yksinhuoltoon, kun nykyään siihen vaaditaan jo siis selkeämmät perustelut. Perusteena on useimmiten joko yhden vanhemman yhteistyökyvyttömyys tai se, ettei toimivaa keskusteluyhteyttä saada muodostettua…
Alla on koottu hyvin tiivistetysti käytännön asioita, joita eroavien vanhempien olisi hyvä miettiä lasten huoltajuuteen, asumiseen, tapaamisiin ja muihin asioihin liittyen. Tietyt asiat liittyvät myös elatusavun suuruuteen, kuten kuinka usein lapsi yöpyy etävanhemman luona ja kuinka laajalti osapuolet pystyvät yhdessä sopimaan maksuista, harrastuksista ja muista järjestelyistä. Jos asioista ei käytännössä oleteta voida osapuolten kesken sopia, tulee…