Sopimusositus avioerossa ilman pesänjakajaa
Osituksen voi toimittaa sopimusosituksena joko puolisoiden kesken tai juristien avulla. Myös pesänjakaja voi toimittaa sopimusosituksen, mutta tässä artikkelissa käsittelen kuitenkin sopimusositusta ilman pesänjakajaa.
Mitä sopimusositus tarkoittaa?
Sopimusositus tarkoittaa ositusta, jonka sisällöstä on päästy puolisoiden kesken sopimukseen. Tämä voi olla pitkäänkin kestäneiden neuvotteluiden lopputuloksena, mutta ajatuksena on nimenomaan se, että lopputuloksena on sovinto.
Edellytykset
Sopimusositus edellyttää kirjallista ositussopimusta (osituskirja), vaikka ositus itsessään on mahdollista tehdä myös suullisena. Sopimus on molempien puolisoiden allekirjoitettava ja myös kahden esteettömän todistajan todistettava. Sopimuksen tulisi käsittää kaiken omaisuuden ja jako suorittaa loppuun. Muutoin kyse on osittaisesta osituksesta ja todellisuudessa ositus on siis vielä kesken.
Ositussopimuksessa tulisi aina myös sopia, että molemmat sitoutuvat allekirjoituksillaan olemaan sopimusta millään perusteella moittimatta. Näin sopimus saa heti lainvoiman.
Omaisuuden jakaminen ilman kirjallista sopimusta
Usein on myös tilanteita, joissa ositus on todellisuudessa toteutettu ja omaisuus jaettu, mutta varsinaista osituskirjaa ei ole laadittu. Tämä on usein tilanne silloin kun molempien koko omaisuus on yhdessä hankittua ja yhteisesti omistettua, omaisuus joko myydään ja varat jaetaan omistusosuuksien mukaisesti tai toinen ”maksetaan ulos”.
Näissä tilanteissa piilee ongelmansa silloin, kun on jälkikäteen syystä tai toisesta saatava varmuus onko ositus todellisuudessa suoritettu vain onko yhdellä puolisolla vielä vaatimuksia toisen omaisuuteen. Tästä syystä ositussopimus tulisi aina laatia kirjallisena.
Asian eteneminen useimmissa tilanteissa
Jos puolisot ovat sovinnollisella kannalla ja saavat sovittua keskenään joko pääpiirteittäin tai täysin osituksen ehdoista, on seuraava askel miettiä kuka laatii ositussopimuksen.
Usein puolisot sopivat yhteisesti juristista, joka laatii ositussopimuksen heille. Tämä juristi voi sitten selvittää mahdolliset hankaluudet tai ongelmat puolisoiden sopimissa ehdoissa, tekemään omat ehdotuksensa vastaavanlaisen, mutta juridisesti pätevän lopputuloksen saavuttamiseksi ja laatimaan sitten sen sisältöisen asiakirjan kuin mihin puolisot lopulta päätyvät. Osituksen toimittaja myös ohjeistaa puolisoita verotuksellisesti ja juridisesti parhaimpaan lopputulokseen, selvittää sopimuksen seuraamukset, antaa muita asiaan liittyviä neuvoja ja ohjeistaa jatkotoimenpiteiden osalta.
Jos ei halutakaan käydä näitä neuvotteluita juristin luona puolison läsnäollessa, voi vaihtoehtoisesti valtuuttaa toisen puolison etsimään sopivan juristin, käymään tarvittavat neuvottelut ja lähettämään luonnoksen kommentoitavaksi itselleen. Tällöinkin sopimuksen laatineen juristin tulisi toimia edellä mainitulla tavalla, eli kiinnittää puolisoiden huomion mahdollisiin epäkohtiin ja tarjota ohjeistusta parempiin vaihtoehtoihin. Tässä on omat hankaluutensa silloin, kun sopimuksen ehdoista on sovittu, mutta toinen puoliso on haluton joustamaan aiemmin sovituista ehdoista.
Sopimuksen laatijaksi valittu juristi ei voi päättää pesänjakajan lailla lopullisen sopimuksen sisällöstä, vaan sisältö laaditaan siis aina puolisoiden välisten keskusteluiden pohjalta.
Jos välit ovat jo heti alkuun riitaisat eikä keskusteluyhteyttä ole lainkaan, hakee usein toinen puolisoista jo tässä vaiheessa avukseen ja omaksi neuvontantajakseen oman juristin. Tämä juristi lähettää sitten ehdotuksen jaon toteuttamisesta toiselle puolisolle.
Mikäli toinen puoliso ei sitten kustannus- tai muista syistä hae itselleen juristia, tapahtuu kommunikointi yhden puolison juristin ja toisen puolison välillä. Mikäli molemmilla on juristit, tulee kommunikoinnin tapahtua vain juristien välillä. Juristit eivät siis saa olla yhteydessä suoraan sellaiseen puolisoon, jolla on oma avustaja.
Mitä tapahtuu sopimuksen laatimisen jälkeen?
Kun ollaan sovittu sopimuksen sisällöstä, sovitaan allekirjoitusajankohdasta ja asia saatetaan päätökseen.
Sopimusositus on siis toimitettu ja saanut lainvoiman, kun ositussopimus on allekirjoitettu ja molemmat ovat sitoutuneet olemaan sopimusta moittimatta, jollei muuta ole sopimuksessa nimenomaisesti sovittu tai jollei siitä ole muuta pääteltävissä.
Puolisoille jää vastuulleen tämän jälkeen vain toteuttaa loppuun sopimuksen mukaiset velvoitteensa, kuten tasingon tai lunastussumman maksamisen, tilien lopettamiset, irtaimiston fyysisen jakamisen, omistussuhteiden muutosten rekisteröimiset ja muut vastaavat.
Miten edetä, jos asia ei etene allekirjoituksiin saakka
Mikäli molemmilla on omat juristit, eikä asia siltikään etene allekirjoituksiin saakka, on ainoa keino saattaa ositus loppuun hakea pesänjakajaa toimittamaan ositus.
Pesänjakaja on aina ensisijaisesti velvollinen etsimään sovinnollista ratkaisua, joten myös pesänjakajan toimittama ositus on useimmiten sopimusositus. Vasta siinä vaiheessa, kun ilmenee, ettei sovinto ole saavutettavissa, toimittaa pesänjakaja toimitusjaon.
Voit ladata itsellesi alta muistilistan asioista, jotka on hyvä sopia puolison kanssa sopimusositusta varten.
LATAA: Muistilista sopimusositusta varten
Lue lisää
