Jos vainaja on ollut kuollessaan avioliitossa, tulee perukirjassa luetteloida vainajan omaisuuden lisäksi myös lesken omaisuus. Tämä saattaa joissakin tapauksissa tuntua käsittämättömältä, erityisesti uusperheissä, joissa leski ei halua paljastaa omaa omaisuuttaan vainajan aiemmasta parisuhteesta syntyneille lapsille tai vainajan muille perillisille. Koska verottaja laskee perittävälle kuuluvan avio-osan perusteella perintöosat, tulee kuitenkin myös lesken omaisuus merkitä ja arvostaa perukirjaan.
Perintöosia laskettaessa siis huomioidaan puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus. Jos vainaja on ollut varakkaampi, pienentää leskelle kuuluvan tasingon määrä perillisten perintöosuuksia. Jos taas leski on varakkaampi, tulee tämän tällöin maksaa tasinkoa perillisille, jollei tämä vetoa tasinkoprivilegiin (eli oikeuteensa olla maksamatta vainajan perillisille tasinkoa).
Perintöosien suuruuteen vaikuttaa vainajan ja siis mahdollisesti myös lesken avio-oikeuden alaisen omaisuuden suuruus. Avio-oikeuden alainen omaisuus on siis tästä syystä merkittävä ensin kuolleen perukirjaan.
Myös avio-oikeudesta vapaa omaisuus (esim. avioehtosopimuksen mukaisesti) on merkittävä ja arvostettava perukirjassa seuraavissa tilanteissa:
1) Leski on perinyt puolisonsa esim. testamentin perusteella tai pariskunnan ollessa lapseton
Leskenkin kuoltua tulee molempien pesä jakaa näiden toissijaisten perillisten (muut lakimääräiset perilliset) kesken. Jos lesken avio-oikeudesta vapaata omaisuutta ei ole ilmoitettu, saattaa ensin kuolleen puolison perillisille tulla enemmän omaisuutta kuin mitä heille tosiasiassa kuuluu. Oikean jakosuhteen määrittämiseksi tässä tilanteessa tulee siis myös lesken avio-oikeudesta vapaa omaisuus ilmoittaa.
2) Leski vetoaa oikeuteen pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon
Jos puolisoilla on ollut esim. kaiken omaisuuden avio-oikeudesta poissulkeva avioehtosopimus, ei lesken omaisuutta tarvitse merkitä ja arvostaa silloin, kun ensin kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillinen (lapsi). Mikäli kuitenkin leski vetoaa perintökaaren mukaiseen oikeuteensa pitää asunto jakamattomana hallinnassaan, on avio-oikeudesta vapaa omaisuus myös merkittävä perukirjaan. Kyseistä oikeutta ei leskellä ole, jos tällä on omistuksessaan sellainen asumiseen kelpaava asunto, joka estäisi kyseiseen ns. lesken vähimmäissuojaan vetoamisen.
3) Leski vaatii avustusta ensin kuolleen puolison pesästä
Koska tämä, kuten kohdan 2 mukainen vetoomuskin saattaa vaikuttaa vainajan omaisuuden jakoon, on perillisten intressissä selvittää myös lesken avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Mikäli leskellä on mahdollisuus turvata toimeentulonsa omilla varoillaan, ei oikeutta avustukseen siis välttämättä ole.
4) Leski joutuu antamaan vastiketta ensin kuolleen puolison perillisille
Aina silloin kun on perusteita katsoa, että leski joutuu antamaan omaisuudestaan vastiketta avio-oikeuden nojalla, tulee myös lesken avio-oikeudesta vapaa omaisuus merkitä ja arvostaa.
Tilanne nousee esiin silloin, kun leski on tahallaan hukannut omaisuuttaan toisen puolison perillisten vahingoksi (esim. avio-oikeuden alaista omaisuutta tahallaan vähennetty, jotta perillisten osuus pienempi). Vastiketta saatetaan osoittaa annettavaksi jopa lesken avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta, jos avio-oikeuden alainen omaisuus ei riitä. Tälläinen hukkaaminen korvataan perillisille siis antamalla vastiketta ja avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta.
Lue lisää
7 päivän haaste:
Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen (sisältää ilmaisen mallipohjan mm. testamentista)
Tarkempaa tietoa löydät alla olevien linkkien kautta
Blogikirjoituksia testamentiin liittyen
