Yleisesti ottaen, jos vainaja on antanut rintaperilliselleen lahjan, tulkitaan sen olevan ennakkoperintöä. Jos kyse on tavanomaisesta lahjasta, joka on annettu yli 3 vuotta ennen kuolemaa, ei tällaista pääsääntöisesti katsota ennakkoperinnöksi, vaan tavalliseksi lahjaksi. Tavanomaisella lahjalla tarkoitetaan lahjaa, joka ei ole epäsuhdassa vainajan taloudellisiin oloihin. Jos vainaja on antanut lahjan, huomioidaan tämä sitten perinnönjaossa perintöosien suuruutta laskettaessa….

Korkein oikeus on 6.11.2012 antamassaan päätöksessä vahvistanut lesken asemaa entisestään. Aiemmin jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin ja jäämistö on muodostunut pääasiassa yhteisenä kotina käytetystä asunnosta, on leski joutunut päättämään vetoaako tämä testamenttiin vai perintökaaren leskelle antamaan vähimmäissuojaan eli asumissuojaan. Jos vainajalta on jäänyt rintaperillisiä, on näillä lesken vedotessa testamenttiin ollut oikeus saada tällöin lakiosansa…

Jos pesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen kuolinpesän jakamisesta tai kun pesään muusta syystä tarvitaan laajemmilla valtuuksilla toimiva pesänjakaja, voivat kuolinpesän osakkaat hakea pesään käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa. Hakemuksen voivat tehdä myös perintöosuuden luovutuksensaaja, legaatinsaaja (kun osakasasema myönnetty), joko pesän tai pesän osakkaan velkoja tai vainajan velkojen takaaja. Jos vainaja on ollut kuollessaan naimisissa, tulee ensin toimittaa ositus. Koska…

HUOM! Alla olevan artikkelin kirjoittamisen jälkeen Korkein oikeus on 6.11.2012 antanut ennakkopäätöksen, joka muuttaa lesken ja perillisten aseman merkittävästi otsikon mukaisessa tilanteessa. Voit lukea päätöksen täältä. Uudempi artikkeli koskien muutosta löytyy täältä. Jos vainaja on tehnyt omistusoikeustestamentin lesken hyväksi ilman määräystä kenelle omaisuus on menevä lesken jälkeen (toissijaismääräys), saa leski koko omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Ongelmia…

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole niinkään harvinaista, että kuolinpesän osakkaista joku on konkurssissa tai muuten suurten ulosotto-velkojen rasittama. Ikävää ja turhaa on, jos elämän aikana kerrytetyt säästöt menevätkin perinnönjaossa ulkopuoliselle velkojalle! 1) Tällaisessa tilanteessa perittävä voi elinaikanaan tehdä testamentin joko suoraan sukupolven yli eli velkaisen testamentinsaajan omille lapsille tai muiden perillisten hyväksi estäen näin perinnön…

Tekisinkö testamentin? Miksi ihmeessä, enhän ole kuolemassa? Näin ajattelee yllättävän moni. Herää kysymys, tietävätkö nämä ihmiset todellisen kuolinhetkensä etukäteen? Vai ajattelevatko he elävänsä ikuisesti? Itse en (onneksi) tiedä omaa kuolinhetkeäni ja tiedän myös, että joku päivä varmasti kuolen. Tietysti toivon, että eläisin mahdollisimman pitkään, mutta koska en tähän oikeastaan pysty vaikuttamaan, olen tehnyt testamentin. Näin…

Jos vainaja on ollut kuollessaan avioliitossa, tulee perukirjassa luetteloida vainajan omaisuuden lisäksi myös lesken omaisuus. Tämä saattaa joissakin tapauksissa tuntua käsittämättömältä, erityisesti uusperheissä, joissa leski ei halua paljastaa omaa omaisuuttaan vainajan aiemmasta parisuhteesta syntyneille lapsille tai vainajan muille perillisille. Koska verottaja laskee perittävälle kuuluvan avio-osan perusteella perintöosat, tulee kuitenkin myös lesken omaisuus merkitä ja arvostaa perukirjaan….

Testamentille on laissa asetettu tiukat muotomääräykset; sen tulee olla kirjallisesti laadittu ja sen tulee olla kahden esteettömän todistajan läsnäollessa allekirjoitettu. Lisäksi todistajien tulee myös itse allekirjoittaa testamentti. Tietyissä poikkeustapauksissa on mahdollista poiketa edellämainituista muotomääräyksistä. Jotta näistä muotovaatimuksista voidaan poiketa, tulee kyseessä olla hätätila esim. sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi. Kyse on tällöin ns. hätätilatestamentista….

Testamentilla voidaan määrätä varallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä kuoleman jälkeen, mutta sillä ei voida sitovasti määrätä alaikäisen huoltoon liittyvistä asioista. Lapsen huollosta määrääminen edellyttää aina myös tuomioistuimen vahvistamista henkilöstä, jossa testamentin tekijän toive tietystä henkilöstä toki huomioidaan ensisijaisena ehdotuksena. Testamentilla voidaan kuitenkin määrätä lapselle testamentin nojalla tulevan omaisuuden hoidosta. Tämä saattaa olla tarpeen, mikäli lapsi itse, lapsen toinen…

Legaatinsaajalla tarkoitetaan sellaista testamentinsaajaa, jolle on testamentilla määrätty omistusoikeus tiettyyn esineeseen tai rahasummaan tai omaisuutta käyttö- tai tuotto-oikeudella. Yleisesti ottaen legaatinsaaja ei ole osakas. Kuitenkin joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa tälle saattaa olla syytä antaa osakkaan asema osakkaalle kuuluvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Osakkaan oikeuksiin kuuluu mm. vainajan omaisuuden vallinta ja kanteen ajaminen pesän hyväksi. Osakkaalla on myös…

Page 9 of 10 1 7 8 9 10

© 2020 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close