Testamentilla voidaan määrätä varallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä kuoleman jälkeen, mutta sillä ei voida sitovasti määrätä alaikäisen huoltoon liittyvistä asioista. Lapsen huollosta määrääminen edellyttää aina myös tuomioistuimen vahvistamista henkilöstä, jossa testamentin tekijän toive tietystä henkilöstä toki huomioidaan ensisijaisena ehdotuksena. Testamentilla voidaan kuitenkin määrätä lapselle testamentin nojalla tulevan omaisuuden hoidosta. Tämä saattaa olla tarpeen, mikäli lapsi itse, lapsen toinen…

Legaatinsaajalla tarkoitetaan sellaista testamentinsaajaa, jolle on testamentilla määrätty omistusoikeus tiettyyn esineeseen tai rahasummaan tai omaisuutta käyttö- tai tuotto-oikeudella. Yleisesti ottaen legaatinsaaja ei ole osakas. Kuitenkin joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa tälle saattaa olla syytä antaa osakkaan asema osakkaalle kuuluvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Osakkaan oikeuksiin kuuluu mm. vainajan omaisuuden vallinta ja kanteen ajaminen pesän hyväksi. Osakkaalla on myös…

Yleisesti ottaen kuolinpesän osakkaat yhdessä vastaavat kuolinpesän kuluista yhteishallinnon aikana. Melko usein tulee kuitenkin vastaan tilanne, etteivät vainajan tilivarat enää riitäkään laskujen maksamiseen ennen muun omaisuuden realisoimista ja velkojat ovat jo kiivaasti tivaamassa saataviaan. Jos joku kuolinpesän osakkaista haluaa maksella velkoja pois omista varoistaan, tulee tästä sopia muiden osakkaiden kesken. Pääsääntöisesti osakas ei siis voi vaatia…

Kuolema käynnistää automaattisesti kuolinpesän väliaikaisen hallinnon, jossa useimmiten yksi pesän osakkaista ottaa pesän asiat hoitaakseen. Tämän ensisijaisena tehtävänä on selvittää muut osakkaat ja ottaa näihin yhteyttä ilmoittaakseen kuolintapauksesta ja käynnistääkseen kuolinpesän yhteishallinnon. Osakkaita ovat 1) perilliset (lapset, lapsenlapset, vanhemmat, tai muu perintökaaren 18:1 § mukainen henkilö), 2) yleistestamentinsaaja, 3) eloonjäänyt puoliso, 4) toissijaiset perilliset, 5)…

Törmään usein työssäni harhaluuloon, että ensin kuolleen puolison kuoltua jälkeen jäänyt puoliso perii tämän. Jos vainajalla on ollut lapsia, ei leski tällöin todellisuudessa peri tätä vaan saa vain avio-oikeutensa mukaisen osan pesästä (olettaen, ettei avio-oikeutta ole rajoitettu). Tämän osuuden suuruus määräytyy joko lain tai avioehtosopimuksen nojalla. Leski perii ensin kuolleen puolisonsa vain, jos leski on saamassa…

Kuten aiemmassa kirjoituksessani olen maininnut, ei omaa lasta yleisesti ottaen voi täysin sivuuttaa perinnöstä. Tästä huolimatta se on mahdollista, jos lapsi tähän suostuu. Omat lapset saattavat olla jo itsekin eläkeiässä tai niin hyvin varoissaan, etteivät he varsinaisesti tarvitse perintönä tullutta omaisuutta ja varoja, kun taas lapsenlapset varoja tarvitsisivat. Toisaalta saattaa olla myös niin, että yksi…

Jos vainaja on tehnyt testamentin on tämä annettava perillisille todistettavasti tiedoksi. Tiedoksisaamisesta alkaa 6 kuukauden moiteaika, jonka aikana perillinen voi moittia testamenttia. Jos testamentti hyväksytään, tulee siitä lainvoimainen eikä sitä voida moittia mm. siinä olevan muotovirheen johdosta. Sama vaikutus on tosin sillä, ettei testamenttia oikeusteitse 6 kuukauden sisällä tiedoksisaannista moitita. Hyväksyminen tarkoittaa siis moiteoikeudesta luopumista….

Esko on viisikymppinen mies, jonka äiti, Pirjo, kuoli Eskon ollessa parikymppinen. Pirjo oli naimisissa Jorman kanssa (joka ei ollut Eskon isä) ja he olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan leski perii ensin kuolleen puolison. Testamentissa ei ollut mainintaa kenelle ensin kuolleen puolison osuus on menevä lesken kuoltua. Kun äiti sitten kuoli, päätti Esko kunnioittaa äitinsä…

Yleistä todistajista Laki edellyttää, että testamentin todistajat ovat yli 15-vuotiaita ja oikeustoimikelpoisia. Vaikka kyse on tekijän allekirjoituksen oikeaperäisyyden todistamisesta on todistajien tehtävä myös varmistaa, että tekijä ymmärtää tekemänsä oikeustoimen ja että testamentti tehdään tekijän omasta vapaasta tahdosta, ilman painostusta. Todistajien esteettömyys Todistajien tulee olla esteettömiä (puolueettomia) testamentin allekirjoitushetkellä. Jos todistaja myöhemmin tulee esteelliseksi, ei tällä ole…

Useimmiten testamentti laaditaan, kun halutaan turvata jäljelle jääneiden asema itsensä kuoltua. Joskus kuitenkin tulee vastaan tilanteita, joissa testamentin tarkoituksena onkin sulkea joku tietty henkilö tai sukuhaara pois ja varmistaa ettei perintö mene tälle/näille. Näin on usein esim. ex-puolison ja tämän sukuhaaran poissulkeminen perinnöstä. Perinnöttömäksi tekemisen tai jonkun perillisen sivuuttamisen taustalla saattaa olla syynä, että perinnöttömäksi tehtävällä…

Page 9 of 10 1 7 8 9 10

© 2020 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close