Perusteet perinnöttömäksi tekemiselle

Perinnöttömäksi tekeminen on melko harvinaista, sillä se on usein vasta se viho viimeinen oljenkorsi, johon halutaan turvautua. Näin ollen se koetaan usein peräti julmaksi ”perinnöksi”. Sen menestymismahdollisuudet ovat myös käytännössä heikot, joten aivan heppoiset perusteet perinnöttömäksi tekemiselle eivät riitä. Yleisempää onkin jättää perilliselle vain lakiosa perintöosan sijaan. Tässä käsittelen kuitenkin nimenomaan perinnöttömäksi tekemistä ja sen perusteita.

Kenet voi tehdä perinnöttömäksi

Perinnöttömäksi voi tehdä oman rintaperillisen tai oman puolison. Puolison tapauksessa tämä koskee perintökaaren mukaisten (PK 3:1a) lesken oikeuksien poistamista. En käsittele tässä kirjoituksessa tätä, vaan keskityn yleisemmin tunnetumpaan rintaperillisen perinnöttömäksi tekemiseen.

Perinnöttömäksi tekeminen ei tarkoita perillisten tai testamentinsaajien aviopuolisoiden perintöoikeden poissulkemista, sukupolven yli hyppäämistä (esimerkiksi perintö suoraan lapsenlapsille), jonkun muun kuin lakiosaperillisen poissulkemista perinnöstä tai pelkän lakiosan määräämistä rintaperilliselle. Perinnöttömäksi tekeminen tarkoittaa nimenomaista määräystä siitä, että rintaperillisellä ei ole oikeutta perintöön. Tällöin perintöosan lisäksi myös rintaperillisen lakiosaoikeus halutaan poissulkea.

Perusteet

Rintaperillisen lakiosaoikeus Suomessa on hyvin vahva, joten perinnöttömäksi tekemisen perusteet ja edellytykset näiden menestymiselle ovat myös tiukat. Nämä perusteet tulee mainita testamentissa ja niiden tulee myös olla voimassa jo testamentin allekirjoitushetkellä

Perintökaaren 15 luvun 4 § sanoo asiasta seuraavaa:

Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.

1) Tahallinen ja syvästi loukkaava rikos

Tahallinen rikos
Tahallinen rikos tarkoittaa aina syyllisyyden toteamista tuomioistuimessa. Pesänjakajalla ei esimerkiksi ole oikeutta päättää jonkun syyllisyydestä ja onko testamenttimääräys tältä osin tehokas. Jos perillistä ei ole oikeudessa tuomittu rikoksesta, ei se voi olla myöskään perusteena perinnöttömäksi tekemiselle.

Yksittäinen vähäinen rikos ja siitä saatu tuomio ei yksinään ole riittävä, mutta jos tuomioita on useampia, voivat ne kokonaisuutena muodostaa perusteen perinnöttömäksi tekemiselle.

Loukkaavuuden arviointi
Perusteena olevan rikollisen toiminnan tulee olla myös syvästi perittävää tai sukulaisuuspiiriin kuuluvaa henkilöä loukkaava. Esimerkiksi omaa lastenlasta syvästi loukkaava perillisen käytös on hyväksyttävä syy.

2) Kunniaton ja epäsiveellinen elämä

Kokonaiskuvan arviointi
Tässäkään yksittäistä tekoa ei voida katsoa riittäväksi perusteeksi, vaan asiaa tulee harkita kokonaisuutena. Huomioitavaksi tulee myös mitä perittävä itse pitää kunniattomana ja epäsiveellisenä. Tässäkin käyttäytymisen synnyttämä kokonaiskuva arvioidaan.

Loukkaava käyttäytyminen
Teon tulee olla loukkaava, mutta sen ei tässä tapauksessa tarvitse olla syvästi loukkaava. Esimerkiksi väkivaltaisuus perittävää kohtaan tai perittävän kustannuksella tapahtunut pitkäaikainen juopottelu ovat sellaisia perusteita, joiden menestymismahdollisuudet ovat hyvät. Hyvän tavan vastaiset perusteet, kuten kielto mennä naimisiin tietyn henkilön kanssa ei ole tehokas peruste.

Ongelma iäkkäiden henkilöiden kohdalla saattaa muodostua, jos perittävän arviokyky ei ole enää entisensä. Iäkkäiden henkilöiden kohdalla onkin suositeltavaa kääntyä suoraan asiantuntevan juristin puoleen, jotta määräys saadaan mahdollisimman varmaksi.

Perinnöttömäksi tekemisestä tulee määräämätä testamentissa. Käsittelen tätä erikseen myöhemmässä kirjoituksessa.

Lisää luettavaa: