Perheoikeudelliset asiakirjat ja sähköinen allekirjoitus

Sähköinen asiointi lisääntyy kaikkialla ja suuri harppaus sähköiseen asiointiin otettiin erityisesti koronapandemian aikana: maailmanlaajuinen pandemia on mullistanut sähköisen asioinnin kokonaan ja aiemmin mahdottomina pidetyt asiat pystytään nyt järjestämään lähes kuten ”normaalina aikana”. Yksi hyvä käytännön esimerkki ovat oikeudenkäynnit, joita oli pakko ryhtyä järjestämään korona-aikaan sähköisten etäyhteyksien välityksellä ja ainakin toimistollamme saatujen kokemusten pohjalta ne sujuivat pääsääntöisesti varsin onnistuneesti.  

Myös ajattelutavassa on tapahtunut vallankumous: yhä useampia asioita voi nyt hoitaa oman tietokoneen tai puhelimen välityksellä ja myös yhä useampi viranomainen tarjoaa sähköisiä palveluitaan, jotka helpottavat asiointia.  

Toimistollamme asiakastapaamisia ja palveluita on tarjottu etänä jo yli 10 vuotta, mutta selvä muutos on silti huomattu asiakkaiden käyttäytymisessä koronapandemian aikana. Videoneuvotteluita ei enää vieroksuta, vaan ne koetaan joustavammaksi ja tehokkaammaksi tapaamiskeinoiksi toimistotapaamisiin verrattuna. 

Sähköinen allekirjoitus 

Sähköisten palveluiden lisäksi myös sähköiset allekirjoitukset ovat lisääntyneet. Sähköisellä allekirjoituksella tarkoitetaan yleensä sähköistä nimikirjoituksen vastinetta. Allekirjoittaja tunnistetaan vahvalla tunnistautumisella, jolloin henkilöllisyys todetaan esimerkiksi verkkopankkitunnistautumisen kautta.  

Toimistollamme toimeksiantosopimuksen on voinut allekirjoittaa sähköisesti

Kauppakirjoja, sopimuksia yms. pystyy nykyään allekirjoittamaan sähköisesti, mutta vielä on olemassa asiakirjoja, joissa sähköinen allekirjoitus ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista, sillä niitä sääntelevissä laeissa on asiakirjojen osalta tiukat muotomääräykset ja yksi sellainen on vaatimus perinteisestä allekirjoituksesta, joka todistetaan oikeaksi. 

Perhe- ja perintöoikeudellisten asiakirjojen allekirjoitukset 

Testamentti, edunvalvontavaltakirja, avioehto-, ositus- ja perinnönjakosopimukset ovat edelleen sellaisia asiakirjoja, joissa sähköinen allekirjoitus ei ole mahdollinen. Näihin asiakirjoihin on laissa säädetyt muotovaatimukset, joissa edellytetään, että perinteistä allekirjoitusta ja todistajien osalta myös fyysistä läsnäoloa perinteisen allekirjoituksen lisäksi.

Perukirja: Tällä hetkellä perheoikeudellisista asiakirjoista lähinnä perukirja on asiakirja, jonka voi allekirjoittaa sähköisesti. Lue lisää perukirjan laatimisesta täältä.

Avioehtosopimus: tehtävä kirjallisesti, asiakirjassa oltava päiväys, puolisoiden allekirjoitukset, kahden esteettömän henkilön todistettava allekirjoitus oikeaksi. Voimaantulo vaatii sopimuksen rekisteröinnin Digi- ja viestintävirastoon. 

Avioehtosopimuksen muotovaatimuksista ja rekisteröinnistä säädetään avioliittolain (234/1929) 42–44 §:ssä ja 66 §:ssä. 

Edunvalvontavaltakirja: tehtävä kirjallisesti, allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa tai tunnustettava valtakirjassa oleva allekirjoituksensa, kahden esteettömän todistajan todistettava valtakirjan allekirjoitus ja että kyseessä edunvalvontavaltuutus 

Edunvalvontavaltuutuksen muotovaatimuksista säädetään edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) 5–8 §:ssä. 

Testamentti: tehtävä kirjallisesti, allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan samaan aikaan läsnäollessa ja todistajien todistettava allekirjoitus ja tiedettävä, että kyseessä on testamentti. Todistuslauselmaan otetaan todistajien vakuutus siitä, että he ovat olleet yhtä aikaa läsnä, kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin. Testamentti syytä myös päivätä.  

Testamentin muotovaatimuksista säädetään perintökaaren (40/1965) 10 luvun 1–4 §:ssä. 

Perinnönjakosopimus: tehtävä kirjallisesti, kaikkien osakkaiden allekirjoitettava, kahden esteettömän henkilön todistettava allekirjoitus. Ainoan poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa vainajalta on jäänyt vain yksi perillinen. Silloin jakosopimusta ei tarvita lainkaan. 

Perinnönjakokirjan muotovaatimuksista säädetään perintökaaren 23 luvun 9 §:ssä.  

Ositussopimus: tehtävä kirjallisesti pääosin silloin, jos omaisuus luetteloidaan tai omaisuus vaihtaa omistajaa. Silloin puolisoiden allekirjoitettava sopimus ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi. Huom. Todistajat vaaditaan vain silloin, kun omaisuus on luetteloitu. Jäämistöosituksessa, eli kuolleen puolison kuolinpesän ollessa osituksen osapuoli tulee kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoittaa ositussopimus. 

Perinnönjakokirjan muotovaatimukset soveltuvat myös ositussopimukseen avioliittolain 98 §:n nojalla.  

Kaikissa näissä asiakirjoissa muotomääräysten noudattaminen on erittäin tärkeää, sillä muutoin voi olla riski siitä, että asiakirja on pätemätön. 

Miltä tulevaisuus näyttää? 

Ajat muuttuvat ja sähköinen asiointi laajenee jatkuvasti – nähtäväksi jää, saadaanko kehitettyä sellaisia teknisiä ja sähköisiä ratkaisuja, jotka helpottaisivat myös perhe- ja perintöoikeudellisten asiakirjojen laatimista – muotovaatimuksista tinkimättä. Tällä hetkellä muutos edellyttäisi lakimuutosta eikä sellaista ole vielä näköpiirissä tämän kirjoituksen julkaisuajankohtana. 

Lue lisää

Avioehtosopimuksen muotovaatimukset

Testamentin muotovaatimukset

Miten tehdä edunvalvontavaltakirja

Voiko perukirjan laatia itse ja voidaanko perunkirjoitus hoitaa etänä

 

© 2022 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Hinnasto

                   

email: toimisto@svahn.fi | puh: +358 40 767 4877

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close