Omaisuuden salaaminen osituksessaKun avioero on tullut vireille, voidaan tämän jälkeen laatia ositussopimus (käsittelen tässä vain tilanteita, joissa avio-oikeutta ei ole rajoitettu ja jossa ositusperusteena on avioero). Varsinaista ositusta varten luetteloidaan ensin puolisoiden varat ja velat eli omaisuusluettelo. Todettakoon tässä heti, että ositusta ei ole lain mukaan pakko tehdä eikä omaisuusluetteloa ole pakko laatia, jollei sitä jompi kumpi puolisoista vaadi. Omaisuusluettelo muodostaa kuitenkin koko perustan ositukselle ja sen tarkoituksena on puolisoiden omistussuhteiden selventäminen. Näin ollen sen laatiminen on ehdottoman tärkeää erityisesti silloin, kun toinen puolisoista epäilee toisen pimittävän omaisuuttaan. Luettelo laaditaan ositusperusteen syntyhetken tilanteen mukaan.

Ensisijaisesti puolisoiden on oma-aloitteisesti ilmoitettava omaisuutensa, mutta aina tämä ei ole niin yksinkertaista. Jos toinen osapuoli kieltäytyy antamasta tietoja omaisuudestaan, ovat toisen oikeudet rajoitetut, erityisesti oikeudet saada tiedot toisen pankkitileistä. Vaikka ositusta varten olisi haettu pesänjakaja, ei tälläkään ole oikeutta saada kyseisiä tietoja. Pankkisalaisuuden alaisista tiedoista vain arvo-osuustilin tiedot voidaan luovuttaa pesänjakajalle. Pankkitilitietojen saamiseksi tarvitaan siis aina kyseisen puolison suostumus. Verottajan julkisista tiedoista saa joitakin tietoja selville. Velat saadaan selvitettyä hakemalla julkista haastetta velkojen selvittämiseksi.

Mitä, jos puoliso yrittää salata omaisuuttaan?

Varsinaista lakiin perustuvaa velvollisuutta puolisoilla ei ole ilmoittaa varallisuustietojaan sen enempää toiselle puolisolle kuin pesänjakajallekaan. Erikoista kyllä, suoranaista totuusvelvollisuuttakaan ei ole asetettu omaisuuden luetteloinnissa. Tosin puolisot allekirjoituksillaan vakuuttavat sopimuksessa olevat tiedot oikeiksi.

Mikäli toiselle puolisolle osituksen toimittamisen jälkeen selviää, että omaisuutta on salattu, voidaan jo toimitettu ositus julistaa mitättömäksi. Tämän lisäksi puoliso voi vedota yksityiskohdista riippuen petokseen, petolliseen viettelyyn, kunnianvastaiseen ja arvottomaan menettelyyn ja/tai valeoikeustoimeen.

Mikäli myös ilmenee, että toinen puoliso on antaessaan vääriä tietoja tai salatessaan tietoja erehdyttänyt pesänjakajan ja aiheuttanut taloudellista vahinkoa toiselle puolisolle (esim. vahinkoa saanut joutuisi maksamaan liikaa tasinkoa), täyttäisi teko silloin petoksen tunnusmerkistön. Tämä siis viittaisi jonkin asteisen aktiivisuuden edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuden osalta. Kukin tapaus toki arvioidaan taas sen yksityiskohdat huomioiden.

Valitettavasti omaisuuden salaaminen osituksessa on joskus liiankin houkuttelevaa, sillä vastapuolella on todistustaakka osoittaa asian olevan näin, eikä tätä ole helppo todistaa oikeaksi. Jos epäilee, että puoliso on salannut omaisuuttaan tarkoituksenaan joko hyötyä tästä tai vahingoittaa toista puolisoa, kannattaa asiasta tehdä poliisille rikosilmoitus. Tällöin viranomaiset saavat kyllä tiedot myös pankkisalaisuuden alaisista tiedoista ja puolison omaisuus saadaan tosiasiallisesti selvitettyä. Tällöinkin tarvitsee itse ensin pystyä osoittamaan väitteensä jollain tasolla toteen.

Mitä voin itse tehdä?

Varsinaisesti puolison omaisuutta ei ilman kyseisen puolison suostumusta siis saa selvitettyä muutoin kuin kunnon salapoliisityöllä. Valitettavasti tässä vaiheessa kuitenkin usein juuri paniikkitilassa toimiva, selvitystä vaativa osapuoli, sortuu häikäilemättömiin ja laillisuuden toiselle puolelle meneviin keinoihin.

Jos saa puolison omaisuuden historiaa tarpeeksi tarkasti selvitettyä ja osoitettua, ettei omaisuus ole yhtäkkiä, erityisesti juuri ennen avioerohakemuksen vireilletuloa, voinut vain hävitä, on mahdollista, että pesänjakaja asiasta päättää ”hukkaajan” tappioksi. Tämä onkin usein se paras keino. Selvitä historia, osoita puolison itsensä ilmoittama taloudellinen tilanne mahdollisimman vakuuttavasti ja mahdollisimman monipuolisin todistein virheelliseksi ja vakuuta pesänjakaja.

Voinko siis saada puolisoni varallisuuden selvitettyä?

Perusongelma puolison varallisuuden selvittämisessä on, ettei toisella puolisolla ole lainkaan, kuten ei pesänjakajallakaan ole, riittäviä valtuuksia saada omaisuutta täydellä varmuudella selvitettyä. Tilanne muuttuu siis vasta, jos asiassa tulee rikosoikeudellisia käänteitä ja viranomaiset astuvat kuvioihin.

Tätä tilannetta on kovasti arvosteltu ja pesänjakajan valtuuksia onkin esitetty lailla laajennettavaksi. Toistaiseksi, ja todennäköisesti vielä pitkäänkin, nykytilanne on kuitenkin hyvin valitettavasti vallitseva tilanne.

Hanki siis itsellesi hyvä juristi, tee jo etukäteen salapoliisityötä, hanki todistajia ja pysy rauhallisena! Älä panikoi, kilju, raivoa, hauku, tms. kokouksissa. Mitä rauhallisempi itse olet (sama pätee erityisesti mahdolliseen lainopilliseen avustajaasi), sitä vakuuttavamman itsestäsi ja asiastasi teet! Onnea matkaan!

Lue lisää palveluista

Pesänjakajahakemus avioero-ositusta varten

Avioeropaketti

Neuvontapalvelut

Parisuhteeseen liittyviä blogikirjoituksia

7 päivän haaste:

Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen

© 2019 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close