Sovinnollinen ero ilman juristia – Miten edetä?
Avioero päättyy harvemmin täydessä sovinnossa ja yhteisymmärryksessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö eroon liittyvistä asioista saataisi useimmissa tapauksissa sovittua puolison kanssa. Valtaosa avioeroista ovatkin sovinnollisia siinä, että puolisot saavat keskenään sovittua avioeroon liittyvistä asioista ja laadittua sopimuksen ilman pesänjakajaa, vaikka ei muuten kestettäisikään olla saman pöydän äärellä puolta tuntia kauempaa. Nykyään yhä useampi haluaakin hoitaa oman avioeronsa täysin ilman juristeja.
Olen aikaisemmin kirjoittanut sovinnollisista eroista täällä.
Missä järjestyksessä kannattaa edetä?
Valtaosalla omista asiakkaistani on jonkin yksittäisen ongelman lisäksi suurimpana huolenaiheena ollut, ettei tiedä miten edetä omassa asiassa, missä järjestyksessä asiat tulisi hoitaa ja sopia, ja miten mikäkin vaihe vaikuttaa siinä omassa asiassa.
Siinä vaiheessa, kun avioero alkaa olla varma, olisi ideaalitilanteessa hyvä saada keskusteltua alla olevista asioista ennen kuin laittaa avioeron vireille.
Avioehtosopimus
Jos avioehtosopimusta ei ole tehty vielä, olisi hyvä miettiä ja keskustella siitä, helpottaisiko avio-oikeuden rajoittaminen avioehtosopimuksella eroa. Jos molemmat ovat halukkaita avioehtosopimuksen tekemiseen, tulee se rekisteröidä ennen kuin avioero laitetaan vireille.
Osituksen esisopimus
Joskus tilanne saattaa olla hyvin kärjistynyt puolisoiden välillä ja avioeron todennäköisyys on suuri. Jos tässä vaiheessa ollaan kuitenkin vielä halukkaita ja valmiita sopimaan tietyistä avioeroon liittyvistä asioista ja ehdoista, kannattaa tällaiset asiat kirjata osituksen esisopimukseen. Näin pelisäännöistä on sovittu ennen mahdollista eroa ja ne voidaan vahvistaa lopullisessa osituksessa, joka voidaan tehdä vasta sen jälkeen kun avioero on tullut vireille. Ja mikäli liitto ei sitten päädykään eroon, voi sopimuksen joko säästää tulevaa varten tai molempien suostumuksella hävittää.
Yhteinen koti
Ennen kuin pakkaa omat tavaransa ja muuttaa pois yhteisestä kodista, olisi hyvä yrittää sopia siitä kumpi asuntoon jää. Reiluinta on tietysti se, että asuntoon jää enemmän asunnon tarpeessa oleva puoliso. Tämä ei tosin olekaan sitten niin yksinkertaista käytännössä. Mitä riitaisemmat välit, sitä todennäköisemmin asunnosta lähtee ahdistuneempi puoliso. Ja usein se poismuuttanut vie lapset mukanaan, vaikka juuri tämä puoliso olisi se enemmän tuon yhteisen kodin tarpeessa oleva puoliso.
Seuraavat mahdollisuudet ja seuraamukset on hyvä tiedostaa:
- Puoliso voidaan häätää asunnosta vain käräjäoikeuden määräyksellä ja tällöin häädön syynä on usein perheen turvallisuus tai että toinen puolisoista on selvästi enemmän asunnon tarpeessa.
- Asuntoon jäänyt on velvollinen maksamaan asumiskorvausta poismuuttaneelle lopullisesta avioerotuomiosta alkaen.
- Asuntoon jäänyt vastaa ensisijaisesti asunnon käytöstä aiheutuvista kuluista yksin, mutta poismuuttanut on edelleen vastuussa kaikista omistajalle kuuluvista maksuista, kuten kiinteistöverosta tai yhtiövastikkeesta.
Asumiskorvauksesta ja puolisoiden elatusvastuusta olen kirjoittanut täällä.
Lapset
Valitettavan usein lapsia käytetään erossa pelinappuloina ja neuvotteluvaltteina. Ulkopuolisena asiaa katsellessa tätä voi vain hämmästellä, mutta käytännössä liikutaan niin herkällä ja tunnepitoisella alueella, että omaa ja lapsen etua voi olla vaikea erottaa toisistaan. Tästä johtuen mitä rauhallisemmassa eron vaiheessa lapsiin liittyvistä asioista keskustellaan, sitä parempi lopputulos saadaan aikaan kaikkien kannalta. Ihannetilanteessa yhteisen kodin käytöstä ja lapsiin liittyvistä asioista saadaan sovittua samalla kertaa.
Lapsiin liittyvät sopimukset tulisi vielä vahvistaa joko lastenvalvojalla tai käräjäoikeudessa, jolloin ne ovat myös täytäntöönpantavissa, mikäli asiat eivät menekään sovitun mukaisesti.
Avioeron vireille laittaminen
Avioerohakemuksen lähettämisestä seuraa liuta asioita, jotka on hyvä tiedostaa ennen kuin laittaa avioerohakemuksen vireille.
Riitaiset ja riidattomat asiat
Jossain vaiheessa saattaa tuntua, ettei sovinto ehkä kuitenkaan ole mahdollinen. Tässä vaiheessa on hyvä kirjata itselleen ylös mistä asioista on saatu sovittua ja mitkä asiat ovat vielä riitaisia. Usein sitä ei saa kovassa tunnekuohussa tilanteeseen riittävää etäisyyttä huomatakseen, kuinka lähellä lopullista sovintoa ollaankaan, ja kuinka pienestä asiasta enää riidellään.
Valitettavasti myös tässä vaiheessa alkavat omat voimat usein jo loppua ja jatkuva ehdoista ”vääntäminen” jo kyllästyttää ja päädytään sitten juristiin tai jopa pesänjakajaan, jotta joku muu veisi asiaa eteenpäin… Mikäli sovinto on todellakin kiinni enää jostain taloudellisesti tai muutoin todellisuudessa pienestä asiasta, olisi todellakin hyvä miettiä kannattaako tästä kyseisestä asiasta taistella periaatteen vuoksi ja mitä tästä taistelusta on saavutettavissa.
Liki poikkeuksetta periaatteen vuoksi taisteleminen on osoittautunut erittäin kalliiksi ja katkeraksi vaihtoehdoksi. Tästä syystä asioiden kirjaaminen saattaa olla hyvä keino selkeyttää tilannetta itselleen ja juuri sen riittävän etäisyyden saamiseen asiaan.
Kirjaa siis itsellesi ylös seuraavat:
- Riitaiset asiat ja asiat, joista on jo saatu sovittua.
- Mitkä ovat molempien kannat riitaiseksi jääneessä asiassa?
- Ovatko näkemykset kaukana toisistaan?
- Onko asia taloudellisesta tai muusta syystä merkittävä?
- Mikä on oma pahin pelkosi, jos myönnyt toisen tahtoon asiassa?
- Onko vielä joku sovintoehdotus, jolla asia olisi ratkaistavissa?
Jos osoittautuu, että yksi riittävän merkittävä asia jää riitaiseksi, on syytä turvautua juristin apuun. Muutoin asia saattaa kestää vuosia ja rasittaa hyvinkin merkittävästi omaa henkistä jaksamista ja erosta ylipääsemistä. Tulee siis tietää milloin ja minkä asian vuoksi kannattaa taistella, ja milloin on parempi luovuttaa. Monesti ”luovuttaja” on se todellinen voittaja koko jutussa.
Ositussopimuksen laatiminen
Avioliiton varallisuusyhteys katkeaa ositukseen, jonka voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Joka tapauksessa lopputuloksena on se, että avio-oikeuden alainen ja myös avio-oikeudesta vapaa omaisuus on jaettu tai näiden jakamisesta on sovittu, ja avio-oikeus tasattu (mahdollinen tasinko huomioitu). Aina sopimusta ei tarvitse tehdä kirjallisena. Jos puolisot omistavat kaiken yhdessä ja samoin osuuksin, voi omaisuuden vain myydä ja jakaa. Mutta jos halutaan sopia mitään tavallisesta poikkeavaa tai yksi puoliso lunastaa toisen ulos, tulisi näistä aina sopia kirjallisesti.
