Miten avioeron osituskokous pesänjakajalla etenee?

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on selkeyttää miten osituskokous etenee pesänjakajalla, jotta saat varmuutta jo muutenkin jännittävään ja kenties jopa pelottavaan tapahtumaan. Kirjoitus käsittelee aihetta lähinnä niitä tilanteita ajatellen, joissa toimit ilman omaa avustajaa. Jos itselläsi on avustaja, kertoo avustajasi vaiheista etukäteen ja valmistelee sinua niihin.

Huomioithan, että kirjoitus käsittelee vain prosessin alkua sen jälkeen, kun pesänjakajamääräys on saatu käräjäoikeudesta ja ensimmäisen kokouksen etenemistä.

Pesänjakajamääräys

Pesänjakajamääräys toimitetaan käräjäoikeudesta hakijalle ja vastapuolelle ja useimmiten myös suoraan pesänjakajalle itselleen. Jos itselläsi ja/tai puolisollasi on avustaja, menee tieto suoraan hänelle/heille.

Kutsu kokoukseen

Saatuaan tiedon määräyksestä, pesänjakaja lähettää tiedustelun osapuolille sopivista aikatauluista kokouksen ajankohdalle.

Kaikille sopivan ajan löydyttyä, lähettää pesänjakaja kutsun kokoukseen. Kutsussa on yksilöity kokousaika ja -paikka ja mitä tietoja tulee toimittaa joko etukäteen tai kokoukseen mukanaan.

Mitä tietoja minun tulee hankkia aloituskokoukseen?

Moni pesänjakaja, itseni mukaan lukien, haluaa alustavat vaatimukset jo ennen aloituskokousta. Tämä usein selkeyttää osituksen riitaisuutta ja mitkä ovat riitaisimpia asioita, ja osapuolille itselleen mitä tarkalleen ollaan puolin ja toisin vaatimassa.

Tässä vaiheessa tulee kuitenkin kummankin toimittaa tai tuoda mukanaan vähintään tiedot omasta omaisuudestaan. Tiedot kerätään seuraavasti:
1. Varat ja velat avioeron vireilletulohetkeltä (kts alla määritelmä).
2. Arvostus tilien ja velkojen osalta samalta päivältä.
3. Arvostus osakkeiden, kiinteistöjen ja muun sellaisen omaisuuden osalta, jonka arvo vaihtelee, sen hetkisen tilanteen mukaan. Ositusprosessi voi alkaa vuosia avioeron vireilletulohetkestä, jolloin omaisuuden arvo on saattanut muuttua merkittävästikin itsestäsi riippumattomista syistä. Tästä johtuen joidenkin omaisuuksien arvo voidaan arvostaa lähemmäksi ositushetkeä.

Ositusperusteen syntyhetki

Ositusperusteen syntyhetki on päivä, jolloin 1. vaiheen avioerohakemus on kirjattu saapuneeksi käräjäoikeuteen ja vireilletulleeksi.

Omaisuusluettelo laaditaan aina lähtökohtaisesti tämän ositusperusteen syntyhetken mukaan. Myös sellainen, todellisuudessa ennen ositusperusteen syntyhetkeä kertyneet/aiheutuneet kulut tai tuotot huomioidaan varauksena. Esimerkiksi tilanteet, joissa avioeron vireilletulokuukauden palkka ei ole vielä kirjautunut tilille, tai omaisuutta on myyty (ei enää omistuksessa ositusperusteen päivänä) ja myynnistä saadut varat tilitetään myöhemmin.

Myös mahdolliset annetut velat huomioidaan saatavina. Samoin huomioidaan eläke- ym vakuutukset, jos ne ovat irtisanottavissa ennakkoon tai avioerotilanteessa.

Mahdollinen sijaan tullut omaisuus huomioidaan myös, eli jos omaisuutta on myyty ositusperusteen syntyhetken jälkeen, kirjataan myynnistä saatu raha tai muu omaisuus tällaiseksi sijaan tulleeksi omaisuudeksi.

Muilta osin ositusperusteen syntyhetken jälkeen saatua omaisuutta ja varallisuutta tai velkoja ei huomioida osituksessa.

Miten valmistaudun kokoukseen?

Ota mukaasi kaikki kirjalliset selvitykset omaisuudestasi ja todisteet mahdollisista vaatimuksistasi. Mieti muiden kuin tilien ja lainojen arvot ennakkoon ja tilaa mahdolliset kirjalliset selvitykset muun omaisuuden arvoista.

Kokoukseen kannattaa aina valmistautua myös henkisesti siten, että mietit mahdollisimman tarkkaan mikä on itsesi kannalta toivotuin lopputulos niin kokoukselta kuin koko ositukselta.

Kannattaa myös selkeyttää mahdollisen sovinnon parametrit, eli mikä on itsellesi paras lopputulos, mikä on huonoin tai alin mihin suostut, mistä olet ylipäätänsä valmis sopimaan ja mihin et missään nimessä suostu.

Yhtälailla kannattaa selkeyttää itselleen miksi nämä asiat ovat omina rajoina, eli onko kyse taloudellisesti muutoin mahdottomasta vaihtoehdosta, taisteletko vain periaatteesta vai joku muu syy.

Mikäli tarkoituksenasi on vain taistella periaatteesta ja voittaaksesi, hinnalla millä hyvänsä, toivottavasti ymmärrät myös seuraamukset periaatteesta taistelemiselle: näissä ei yleensä ole muita voittajia kuin juristit. Eli periaatteesta taisteleminen tulee aina kalliiksi.

Kokouksen eteneminen
Kokouksessa käsitellään osituksen taustatietoja, kuten;

• kutsut ja kokouksen laillisuus,
• puolisoiden henkilö- ja yhteystiedot,
• koska 1 vaiheen hakemus on tullut vireille (ositusperusteen syntyhetki),
• koska lopullinen avioero on saatu tai koska 2 vaiheen hakemus voidaan laittaa vireille,
• kauanko avioliitto on kestänyt,
• onko puolisoilla yhteisiä alaikäisiä lapsia,
• onko avioehtosopimusta ja miten osapuolet tulkitsevat sen sisältöä.

Omaisuudesta käsitellään;

• molempien varat ja velat ja niiden arvot,
• yhteisesti omistettu omaisuus, omistusosuudet ja puolisoiden ajatukset yhteisomistuksen purkamisesta.

Vaatimusten esittäminen omistusten tai arvostusten osalta ja muut mahdolliset osapuolten vaatimukset asiassa tulisi esittää seuraavasti;

• tarkka selvitys mitä vaaditaan,
• mahdollinen euromääräinen vaatimus,
• perustelut vaatimukselle.

Tämä on usein se vaihe, jossa oman avustajan puuttumisesta voi aiheutua merkittäviäkin ongelmia. Voit lukea lisää alta.

Pesänjakajan tarkoitus on aina pyrkiä ensisijaisesti sovintoon. Jos sellainen saavutetaan, voi pesänjakaja suoraan laatia ositussopimuksen heti kokouksen jälkeen. Joka tapauksessa kokouksesta laaditaan ensin pöytäkirja ja sitten sopimus vahvistetaan ensin siten, että osapuolet allekirjoittavat sopimuksen ja pesänjakaja vahvistaa sen.

Jos sopimusta ei saavuteta ensimmäisessä kokouksessa, varataan aika toiseen kokoukseen, johon mennessä osapuolet esittävät mahdolliset täsmentävät vaatimuksensa, lisätodistelua tai muuta selvitystä.

Tarvitsetko avustajaa?

Itse olen sitä mieltä, että tarvitset aina avustajan osituksessa, riippumatta siitä tuleeko tuo avustaja kokouksiin, vai avustaako hän vain taustalla ja esimerkiksi laatii vaatimukset tai muut kirjelmät. On kuitenkin ensisijaisen tärkeätä tietää mitkä omat oikeudet todellisuudessa ovat, mitä voi vaatia ja mitä ei. Lopullinen säästö kyllä näkyy sitten lopputuloksessa, yhtä lailla kuin väärässä paikassa säästäminen.

Usein jo pelkästään kirjeenvaihtoa ja kokouksia tulee tarpeettoman paljon silloin, kun avustajia ei ole. Ja jo tätä kautta kustannukset lisääntyvät tarpeettomasti. Tai sitten lopputulos voi olla merkittävästi toisenlainen, kuin jos olisit osannut vedota oikeisiin asioihin, luopunut sellaisista vaatimuksista, jotka eivät ole toteutettavissa tai olisit saanut vaatimuksesi oikein esitettyä.

Harkitse siis missä säästät.

Lisää tietoa

Varaa aika ilmaiseen tilannekartoitukseen.

Osallistu ilmaiseen 5 päivän haasteeseen!