Mitä tuomioistuimessa tapahtuu?

Osa 2/3: Oikeuden istunnossa

Onko sinulla tuomioistuinkäsittely tulossa ja ainut kokemuksesi oikeusistunnoista on tv-sarjojen värikkäät ja vauhdikaslentoiset istunnot. Oikeuden istuntoon osallistuminen on yleensä ainutkertainen tilanne ja tästä syystä ennen istuntoa voi mietityttää, että mitä siellä oikeussalin ovien takana tapahtuu. Älä kuitenkaan huoli, sillä suomalaiset oikeusistunnot ovat hyvin kaukana amerikkalaisten tv-sarjojen istunnoista ja niiden teatraalisuudesta. Istunnot etenevät yleensä samaa tuttua kaavaa noudattaen. Olemme koonneet tähän kolmeosaiseen blogisarjaamme vinkkejä miten voit valmistautua istuntoon, sekä mitä istunnossa ja sen jälkeen tapahtuu. Vinkkiemme avulla selviät istunnosta kuin istunnosta varmoin ja asiantuntevin ottein.

Hyvin valmistautuneena voi rauhallisin mielin osallistua oikeuden istuntoon ja luottaa siihen, että avustajasi kyllä huolehtii asiasi ajamisesta. Aiemmassa kirjoituksessani olen käsitellyt valmistautumista ja voit sieltä käydä poimimassa vinkit siihen, mitä voit tehdä ennen istuntopäivää. Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, mitä oikeuden istunnossa tapahtuu.

Milloin istunto alkaa?

Istunto alkaa siihen aikaan, kun kutsussa on ilmoitettu. Osapuolet ja avustajat odottavat salin ulkopuolella, kunnes heidät kutsutaan sisään.

Ketkä istuntoon osallistuvat?

Oikeuden istuntoon osallistuvat tuomari (tai tuomarit), tuomarin sihteeri, riidan osapuolet ja heidän avustajansa. Istunnossa on oltava paikalla kaikki, jotka on kutsussa velvoitettu olemaan henkilökohtaisesti paikalla. Todistajat eivät saa olla paikalla istunnossa muuten kuin silloin, kun he todistavat.

Vaikka yleensä istunnot ovat julkisia, eli kuka tahansa saa mennä yleisönä istuntoa seuraamaan, ovat lapsiasiat kuitenkin poikkeus. Ystäviä, sukulaisia tai uusia puolisoita ei saa ottaa istuntoon mukaan, ellei vastapuoli nimenomaisesti hyväksy heidän läsnäoloaan.

Miten istunto etenee?

Oikeuden istunnossa tuomari jakaa puheenvuorot. Ensin käydään läpi läsnäolijat ja sitten siirrytään asian käsittelyyn. Yleensä tuomari ohjaa kantajan/hakijan aloittamaan kertomalla vaatimukset ja sen mistä asiassa on kyse. Kun molemmat osapuolet ovat käyneet vaatimukset läpi, kertoneet mitä vastaavat vastapuolen vaatimuksiin ja mistä asiassa heidän näkemyksensä mukaan on kyse, käydään läpi todistelu.

Todistelusta on hyvä muistaa, että jos ollaan pääkäsittelyssä, uusia todisteita ei pääsäännön mukaan voi enää esittää. Kaikki todistelu on esitettävä valmistelun aikana. Todisteet käydään istunnossa läpi siten, että yleensä aloitetaan kirjallisista todisteista. Todisteen esittäjä esittelee todisteen ja sen, mitä sillä näytetään toteen. Tämän jälkeen vastapuoli saa kommentoida todistetta. Kirjallisten todisteiden jälkeen siirrytään kuulemaan todistajat. Kuuleminen aloitetaan kantajan/hakijan ja hänen todistajiensa kuulemisella. Ensin henkilön kuulee hänen oma avustajansa ja sitten vastapuolen avustaja saa esittää kysymyksiä. Halutessaan myös tuomari voi kysyä kysymyksiä. Tämän jälkeen kuullaan vastaavasti vastapuoli ja hänen todistajansa.

Todistelun jälkeen molemmilla osapuolilla on vielä mahdollisuus pitää loppupuheenvuoro, jossa käydään läpi mm. istunnon aikana ilmi tulleet seikat, jotka tukevat omaa näkökantaa.

Tuomiota hyvin harvoin (käytännössä ei koskaan) lapsi- ja perintöoikeudellisissa asioissa julistetaan istunnossa, vaan sitä pitää odottaa parista viikosta pahimmillaan muutamaan kuukauteen.

Voidaanko pitää tauko?

Istunnon aikana pidetään tarvittava määrä taukoja. Taukoa voi myös pyytää, jos kokee sellaisen tarvitsevansa. Tauon aikana on hyvä neuvotella oman juristin kanssa asian etenemisestä ja mahdollisesti keskustella sovinnosta vastapuolen kanssa.

Miten istunnossa käyttäydytään?

Istunnon aikana tuomari jakaa puheenvuorot ja päämiehensä puheoikeutta käyttää hänen avustajansa. Jos sinulle tulee mieleen jotain, mitä haluaisit sanoa, voit kertoa sen hiljaisella äänellä omalle avustajallesi. Mikäli tuomari kysyy sinulta suoraan jotain, siihen tulee tietysti vastata. Kesken toisen puheenvuoron ei kuitenkaan voi puhua eikä väliin sovi huudella. Myös oma olemus tulee hillitä ja esimerkiksi silmien pyörittely, tuhahtelu, hyökkäävä käytös ja muu vastaava käytös ei ole suositeltavaa. Istunnon osapuolten tulee pitää mielessä, että kaikenlainen huono tai välinpitämätön käytös, erityisesti lapsiasioissa, voi vaikuttaa negatiivisesti asian lopputulokseen.

Istunto päättyy, kun tuomari niin ilmoittaa. On myös hyvä pitää mielessä, että samassa asiassa voidaan järjestää useampikin istunto. Asiaa voidaan käsitellä sovittelussa kuten follossa, yhdessä tai useammassa valmisteluistunnossa ja yhdessä tai useammassa pääkäsittelypäivässä.

 

Blogisarjan aikaisempi kirjoitus:

Mitä tuomioistuimessa tapahtuu? Osa 1/3: Ennen istuntoa

Kirjoittanut Saara Ahotupa, lakimies

Saara Ahotupa / Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Saaralla on vankka kokemus erityisesti lapsiasioista ja oikeudenkäynneistä.

Varaa aika Saara Ahotuvalle

© 2023 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Ehdot | Hinnasto

                   

email: toimisto@svahn.fi | puh: +358 40 767 4877

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close