Mitä tehdä, jos vanhempi ei halua tavata lastaan?
Aina toisinaan meiltä kysytään neuvoa tilanteeseen, jossa se vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa, ei haluakaan syystä tai toisesta tavata lasta. Syyt tapaamishaluttomuuteen vaihtelevat. Kyse voi olla aikataulujen yhteensovittamisen vaikeudesta, pitkästä välimatkasta, siitä, ettei ymmärretä kuinka tärkeä asia lapselle olisi, ristiriidoista vanhempien välillä tai lapsen/vanhemman sairastumisesta esimerkiksi vallitsevan koronatilanteen valossa.
Kuinka siis tulisi toimia tilanteessa, jossa toinen vanhemmista kieltäytyy tapaamasta lastaan?
Tapaamisoikeutta sääntelevän lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 § mukaan
”tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin.”
Olennaista tästä pykälästä on huomata, että tapaamisoikeus on lapsen oikeus. Tapaavalla vanhemmalla ei siten ole ehdotonta oikeutta tai velvollisuutta tavata lastaan, vaan lapsella on oikeus tavata vanhempaansa. Lainvalmistelussa on tähän asiaan otettu seuraava kanta: sillä vanhemmalla, jota lapsella on sopimuksen tai päätöksen mukaan oikeus tavata, on velvollisuus myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Vanhemman on siis niin pitkälle kuin mahdollista pyrittävä huolehtimaan siitä, että lapsen oikeus tavata häntä toteutuu vanhempien välisen sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaisesti.
Vaikka hallituksen esityksessä tapaavalle vanhemmalle asetetaan velvollisuus myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen, ei tapaamisten laiminlyömistä kuitenkaan ole sanktioitu eikä tapaamissopimusta voi panna täytäntöön siten, että tapaava vanhempi oikeuden päätöksellä velvoitettaisiin tapaamaan lastaan esimerkiksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain mukaisessa prosessissa. Käytännössä siten, jos vanhempi ei halua tavata lastaan, asialle ei ole juridisin keinoin tehtävissä mitään, jotta tapaamiset saataisiin toteutumaan vanhemman tahdon vastaisesti. Tapaamisten toteutuminen edellyttää aina tapaavan vanhemman myötävaikutusta.
Lähivanhempi hankaloittaa/estää tapaamisia
Tapaamisten laiminlyönnillä voi kuitenkin olla vaikutusta lasta koskevissa asioissa. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu laki velvoittaa suojaamaan lasta mm. kaikenlaiselta henkiseltä väkivallalta. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että myös tapaamisoikeuden käyttämättä jättämistä voidaan pitää henkisenä väkivaltana. Tätä kautta tapaamisten laiminlyönti voisi vaikuttaa esimerkiksi lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä negatiivisesti tapaamiset laiminlyöneen vanhemman asemaan.
Lapsen tai vanhemman tilapäisen sairastumisen vaikutuksista tapaamisiin kannattaa vanhempien neuvotella keskenään. Tapaava vanhempi ei välttämättä sairaudeltaan kykene huolehtimaan lapsesta ja toisaalta sairaan lapsen vastaanottaminen voi olla mahdotonta esimerkiksi oman sairastumisriskin välttämiseksi. Lapsen sairastumisen ollessa kyseessä voisikin olla järkevää (jos muut olosuhteet sallivat), että vanhemmat sopisivat, että se vanhempi, jonka luona lapsi sairastuu, hoitaa hänet terveeksi.
Mitä tehdä, jos vanhempi ei halua tavata lastaan?
Jos vanhempi laiminlyö lapsen tapaamiset, tulisi ensisijaisesti selvittää syy siihen, miksi tapaamiset eivät toteudu ja pyrkiä sovittelulla löytämään ratkaisu, esimerkiksi tapaamissopimusta muuttamalla, tapaamisten käynnistämiseksi uudelleen. Monet ongelmat tapaamisten toteutumisessa voivat olla ratkaistavissa molemminpuolisella joustamiselle vanhempien taholta.
Tapaamisten ei tarvitse kestää viikkoa, viikonloppua tai edes yön yli. Yhteinen retki, käynti leffassa, syömässä, kävelyllä, leikkipuistossa jne. voi myös olla vaihtoehtona. Pitkän tauon jälkeen voi olla hyvä, jos tapaamiset toteutettaisiin aluksi lyhyinä esimerkiksi tuettuina tapaamisina kunnan sosiaalitoimen osoittamissa tiloissa, jolloin lapsi ja vanhempi voivat turvallisesti tutustua toisiinsa uudelleen.
Mikäli ratkaisua tapaamisten toteuttamiseen ei löydy ja lapsi kärsii epävarmuudesta, että toteutuvatko tapaamiset tällä viikolla vai ei, tuleeko vanhempi vai ei, saattaa olla lapsen edun mukaista poistaa tapaamisoikeus kokonaan. Vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeuden poistamisesta keskenään tai sitä voi hakea käräjäoikeudelta. Tapaamisoikeuden poistaminen on kuitenkin äärimmäinen ja erittäin poikkeuksellinen ratkaisu.
THL on antanut vallitsevaa epidemiatilannetta koskevia ohjeita tapaamisista nettisivuillaan. Miten lasten tapaamisoikeus ja vuoroasuminen järjestetään tartuntariskitilanteessa? ”
Koronaviruksen vaikutuksista lasten tapaamisoikeuteen olen kirjoittanut aiemmassa blogissani.
Kirjoittanut:
Saara Ahotupa, lakimies
