Mitä lesken asumisoikeus tarkoittaa perillisten näkökulmasta?

Perintökaaren mukaan leskellä on tietyt oikeudet puolisonsa omaisuuteen, vaikka leskeä ei olisi mahdollisessa testamentissa huomioitu lainkaan. Yksi näistä oikeuksista, ns. vähimmäissuoja, on oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanomaisine irtaimistoineen jakamattomana hallinnassaan. Tämän oikeuden tarkoituksena on turvata lesken asumisolojen jatkuvuus. Käyttöoikeuden laajuus on tarkemmin määritetty Perintökaaren 3:1 a:ssa ja oikeuskirjallisuudessa.

Mihin oikeus kohdistuu

Oikeus kohdistuu sellaiseen asuntoon (asunto-osake, okt, tms), jonka joko ensin kuollut puoliso on omistanut yksin tai puolisot ovat yhdessä omistaneet. Oikeus ei koske sellaista asuntoa, jonka omistaa edes osin joku kolmas taho. Tällainen tilanne koskee kuolinpesän omistuksessa olevia asuntoja ja asuntoja, jotka ovat ensin kuolleen yrittäjäpuolison yrityksen omistuksessa.

Irtaimisto

Irtaimisto käsittää vain tavanomaisen koti-irtaimiston, ei siis vainajan henkilökohtaista irtaimistoa. Valitettavasti tästä aiheutuukin yleensä valtaisat riidat ja huikeat kulut, kun leski ei suostu luovuttamaan asunnosta mitään irtainta. Tässä vaiheessa ovatkin yleensä jo mukana pesänselvittäjä tai -jakaja, virkakoneisto ja juristit.

Milloin oikeutta EI ole?

Yleisimmät perustelut asumisoikeutta vastaan nousevat lähinnä tilanteissa, jossa puolisoiden välinen avioero on vireillä käräjäoikeudessa tai leskellä on jo omistuksessaan asumiseen kelpaava, yhteistä kotia vastaavantasoinen asunto. Tämän jälkimmäisen kriteerin vuoksi myös lesken omaisuus on luetteloitava perukirjaan, vaikka puolisoiden välillä olisi ollut kaiken omaisuuden poissulkeva avioehtosopimus. Jos leskellä sattuisi olemaan esimerkiksi samalla paikkakunnalla suurin piirtein samankokoinen ja varustelultaan samantasoinen asunto omistuksessaan, ei tätä lainmukaista asumisoikeutta ole. Tämä omistus kattaa myös mahdollisen sellaisen kuolinpesäosuuden, johon sisältyy asunto.

Mikäli leskellä on omistuksessaan asumiseen kelpaava asunto, tulee perillisten vedota tähän seikkaan. Jos leski itse vetoaa oikeuteensa, eikä kukaan asiaan puutu, on oikeus voimassa. Aktiivisuutta perillisten puolelta siis tarvitaan.

Mitä asumisoikeudesta EI seuraa?

Jos leski itse ei ole osa-omistajana yhteisessä kodissa, ei leskelle tule äänioikeutta asumisoikeuden nojalla yhtiökokouksissa eikä leski voi tehdä muitakaan päätöksiä asunnon myyntiin tai vuokraamiseen liittyen.

Asumisoikeudesta ei myöskään seuraa kuolinpesän osakkuutta, jos puolisoilla oli avio-oikeuden täysin poissulkeva sopimus (avioehtosopimus). Leski tulee kuitenkin kutsua perunkirjoitustilaisuuteen ja lesken omaisuus tulee luetteloida, mutta osakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia ei tule pelkästään asumisoikeuden perusteella.

Leski ei voi asumisoikeuden nojalla, vaikka olisi itse osaomistajana asunnossa, yksin ja omatoimisesti myydä asuntoa. Jos asunto myydään, ei oikeus kohdistu enää tuohon uuteen asuntoon.

Lakiosa

Yleisesti ottaen, jos testamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaoikeutta, tulee testamentinsaajan maksaa lakiosaa loukkaava osuus rintaperilliselle saadakseen omaisuuden omistukseensa tai hallintaansa. Silloin, kun kyse on ”pelkästä” asumisoikeudesta, ja tuo oikeus loukkaa lakiosaa, ei tätä lakiosanmaksuvelvollisuutta ole lesken asumisoikeuden aikana, jos vainajan omaisuus kattaa pääasiallisesti vain asunnon. Eli lesken oikeus on tässä tilanteessa vahvempi kuin rintaperillisen lakiosaoikeus. Tuo oikeus kuitenkin aktualisoituu, mikäli leski elinaikanaan luopuu asumisoikeudesta ja kuitenkin viimeistään lesken kuoltua riippuen loppupeleissä myös mahdollisen testamentin sisällöstä. Vastavuoroisesti silloin, kun leski on saanut asunnon hallintaoikeuden testamentilla, velvollisuus lakiosien maksamiseen on edellytyksenä hallintaoikeuden saamiseksi, jos rintaperillinen lakiosaansa vaatii.

Lakiosa on kuitenkin mahdollista maksaa tästäkin riippumatta osa- tai koko-omistuksena asuntoon, eli rintaperillisen lakiosa kuitataan omistusoikeudella asuntoon, johon kohdistuu lesken asumisoikeus. Tämä on ymmärrettävästi rintaperillisten kannalta ikävä ja harmillinen tilanne.

Koska oikeus päättyy?

Oikeus päättyy joko lesken luopuessa oikeudesta tai viimeistään lesken kuolemaan. Luopumiseksi voidaan periaatteessa katsoa myös lesken poismuutto asunnosta. Tähän sisältyy kuitenkin riskejä sen osalta, että onko muutto katsottava pysyväksi vai tilapäiseksi. Vain pysyvä muutto katkaisee tuon oikeuden. Riitaa aiheutuukin usein siitä, onko poismuutto katsottava pysyväksi vai tilapäiseksi, erityisesti tapauksissa, jossa leski viettää osan vuodesta ulkomailla.

Oikeus ei siirry mahdolliseen tilalle hankittavaan asuntoon, jolleivät omaiset ja leski keskenään näin sovi.

Huom. Myös AVOleski voi vaatia asumisoikeutta määräaikaisen avustuksen muodossa. Tämä oikeus on kuitenkin aina harkinnanvarainen ja käytännössä maksimissaan 2 vuotta. Eli se myönnetään vain, jos leski on todella oikeuden tarpeessa.

Kuka vastaa asuntoon kohdistuvista kuluista?

Asumiseen liittyvistä kuluista, kuten sähkö- ja vesimaksuista vastaa aina leski. Mahdollisesta asunto-osakeyhtiön hoitovastikkeen maksuvastuusta tunnutaan olevan lainoppineiden keskenkin eri mieltä, joten tästä olisi aina hyvä erikseen sopia kirjallisesti ja ilmoittaa lesken asumisoikeudesta isännöitsijälle, jotta maksulaput tulevat jatkossa leskelle. Viime kädessä kuitenkin, jos leski jättää vastikkeet maksamatta, voi ongelmia aiheutua tästä nimenomaan asunnon omistajalle.

Rahoitusvastike on vieläkin kimurantimpi kysymys. Koska se parantaa asunnon arvoa (yhtiöön tehtävän remontin ja sen myötä tapahtuvan arvonnousun kautta), on se lähtökohtaisesti omistajalle kuuluva maksuvastuu. Jos leski ei ole osaomistajana, jäävät todelliset omistajat vastuuseen tämän vastikkeen maksamisesta, jollei muuta sovita. Tästä myös ollaan oikeusoppineiden keskuudessa montaa eri mieltä.

Yleisin käytäntö lienee kuitenkin, että leski maksaa sekä asumiseen liittyvät kulut, että hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeesta jäävät maksamaan omistajat osuuksiensa suhteessa. Jos leski omistaa puolet, vastaa leski puoliosuudesta siis.

Lesken asumisoikeus aiheuttaa väistämättä ongelmia perillisille. Asumisoikeus jatkuu viimekädessä aina lesken kuolemaan saakka. Jos leski on nuori tai rintaperillisten ikäluokkaa, ja verot kuitenkin joudutaan maksamaan jo lesken eläessä, on ymmärrettävää, että asia kuumentaa, erityisesti uusperheissä, paljon tunteita.

Omaisuuden hoitaminen

Leskellä on velvollisuus vakuuttaa asunto ja hoitaa sitä ja irtaimisto kuolinpesän lukuun. Lesken tulee aina myös huomioida omistajan oikeus ja etu.

Leski voi itse asiassa jopa hävittää, myydä tai muutoin luovuttaa irtaimistoa, jos siitä ei ole mainittu testamentissa, mutta itse asuntoa leskellä ei ole oikeutta myydä. Leskellä on omaisuuden säilyttämisperiaate, mutta tämä ei silti tarkoita sitä, että omaisuuden tulee siirtyä sellaisenaan ja muuttumattomana asumisoikeuden lakattua perillisille. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että lesken tulee varmistaa omaisuuden nimellisarvon säilyminen. Koska irtaimistoa harvemmin arvostetaan, on nimellisarvon määrittäminen lesken hävittämälle tai luovuttamalle irtaimistolle hankalaa.

Myös vuokraamiseen liittyy erinäisiä riskejä lesken kannalta kohdistuen lähinnä siihen, katsotaanko lesken tällöin luopuneen asumisoikeudestaan ja pysyvästi muuttaneen pois.

Hankaluuksia siis väistämättä aiheutuu lesken asumisoikeudesta. Ja kaikkiin lesken tekemiin toimiin ei edes pysty vaikuttamaan. Yleensä omaiset pyrkivätkin saada jonkin sisältöisen sopimuksen omaisuuden hallinnasta kirjalliseen muotoon tai osittaisen jaon esim. tiettyjen irtaimistoesineiden osalta.

Varaa aika ilmaiseen tilannekartoitukseen.

© 2019 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close