
Törmään usein työssäni harhaluuloon, että ensin kuolleen puolison kuoltua jälkeen jäänyt puoliso perii tämän. Jos vainajalla on ollut lapsia, ei leski tällöin todellisuudessa peri tätä vaan saa vain avio-oikeutensa mukaisen osan pesästä (olettaen, ettei avio-oikeutta ole rajoitettu). Tämän osuuden suuruus määräytyy joko lain tai avioehtosopimuksen nojalla.
Leski perii ensin kuolleen puolisonsa vain, jos leski on saamassa tältä testamentilla omaisuutta tai jos kyse on lapsettomasta pariskunnasta. Perintöoikeuden edellytyksenä on lisäksi, ettei puolisoiden välinen avioerohakemus ole vireillä. Tällöin sillä, onko puolisoiden välillä avioehtosopimus, ei ole merkitystä perimysoikeuteen.
Hieman erikoisena ja joskus epäoikeudenmukaisenakin rajoituksena tilanteessa, jossa ensin kuollut puoliso on ollut lapseton eikä testamenttia ole laadittu tai jos testamentissa on määrätty kenelle omaisuus menee lesken kuoltua, on, ettei leski voi tehdä testamenttia ensin kuolleelta puolisolta perintönä saamastaan osuudesta. Toissijaisilla perillisillä on lesken jälkeen oikeus saada pesästä ensin kuolleen puolison osuus. Näistä tulee tällöin lesken kuolinpesän osakkaita. Heidän perintöoikeutensa kannalta merkitystä ei ole sillä, ovatko nämä kyseiset perilliset olleet läheisissä väleissä ensin kuolleeseen puolisoon. Näin saattaakin tuntua kohtuuttomalta, että sukulaiset, jotka eivät ole viimeiseen 30 vuoteen olleet missään tekemisissä vainajan kanssa, tämän kanssa riidoissa olleet sukulaiset, tai jopa sukulaiset jotka eivät ole koskaan tavanneetkaan ensin kuollutta puolisoa, olisivat saamassa lesken pesästä osuutta. Jos halutaan taata leskeksi jäävälle myös testamenttausvalta omaisuuteen, tulisi puolisoiden laatia keskinäinen testamentti ilman määräystä siitä, kenelle omaisuus on menevä lesken kuoltua. Testamenttausvallasta voidaan myös erikseen määrätä testamentissa.
Lesken asemaan tämän vielä eläessä edellä mainituilla ongelmatilanteilla ei ole merkitystä, mutta kustakin tapauksesta ja ihmissuhteista riippuen keskinäisen testamentin laatimisessa on syytä miettiä myös lesken perillisten aseman turvaamisen tarpeellisuus. Sitähän ei tiedä kumpi kuolee ensin tai miten perilliset käyttäytyvät perimystilanteessa, mutta kun testamentti on laadittu huolella ja ajatuksella, vältytään hyvin pitkälti perintöriidoilta ja tarpeettomilta välien menettämisiltä.