Lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin

Puolison kuollessa leski voi saada hallintaoikeuden puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon joko suoraan lain nojalla tai testamentilla. Tällöin omistusoikeus asuntoon kuuluu lähtökohtaisesti perillisille. Testamentilla määrättäessä hallintaoikeus voidaan määrätä elinikäiseksi tai määräaikaiseksi.  

Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 2 momentin nojalla leski saa hallintaoikeuden puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, ellei hänellä itsellään ole omistuksessaan kodiksi sopivaa asuntoa. Vaikka leski omistaisi itse asunnoksi sopivan asunnon, hän voi saada hallintaoikeuden asuntoon testamentin nojalla. Hallintaoikeuden voi testamentilla määrätä myös avopuolisolle, jolla ei lakisääteisesti ole asumista turvaavaa suojaa. 

Lesken hallintaoikeus

Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski saa asua asunnossa ja vastaa juoksevista kuluista, kuten sähkön- ja vedenkulutuksesta sekä hoitovastikkeista. Myös kiinteistövero voidaan kohdistaa sille, jolla on hallintaoikeus asuntoon. Vastuunjaosta omistajan ja hallintaoikeuden haltijan kesken ei ole tarkkarajaista ohjetta ja ongelmatilanteet ratkaistaan viimekädessä oikeusteitse. Lähtökohtaisesti kuitenkin hallintaoikeuden saaja vastaa juoksevista kuluista, kuten käyttökuluista ja yhtiövastikkeesta. Asunto-osakkeisiin kohdistuvan rahoitusvastikkeen osalta oikeusoppineiden näkemykset jakautuvat, mutta vastikään hovioikeuden vahvistamassa ratkaisussa kuolinpesä velvoitettiin vastaamaan rahoitusvastikkeista omistusosuutensa suhteessa.  

Verotus

Lesken hallintaoikeus vähentää perillisten perintö- ja lahjaveron määrää. Verohallinto laskee vähennyksen hyvin kaavamaisesti. Hallintaoikeuden arvoa laskettaessa huomioidaan omaisuuden käypä arvo (mitä asunnosta maksettaisiin, jos se myytäisiin vapailla markkinoilla) hallintaoikeuden saajan ikä (ikäkerroin) sekä omaisuuden tuotto-oletus (tuottokerroin) joka on 5 % hallintaoikeuden kohdistuessa kotina käytettyyn asuntoon. Hallintaoikeuden arvo vähennetään verotuksessa laskennallisesti perinnönsaajan perintöosasta. 

Vaikka hallintaoikeuden pidättämällä tai sen testamenttaamalla voidaan saada perintöveroon huojennusta, ei yksinään sitä kannata pitää perusteena jäämistösuunnittelussa. Koska hallintaoikeuden ja omistusoikeuden eriyttäminen on usein melko monisäikeistä ja luovutustilanteissa usein asiantuntijuutta vaativaa, kannattaa aina ensisijaisesti miettiä, mikä on jäämistösuunnittelun tarkoitus ja mitä sillä halutaan saavuttaa. Tämän jälkeen arvioidaan keinoja ja verotuskäytäntöä. Pelkästään veron minimoimiseksi ei kannata tehdä epätarkoituksenmukaisia järjestelyjä.  

Leskelle hallintaoikeudesta ei aiheudu perintö- eikä lahjaveroa, mutta hallintaoikeus huomioidaan lesken tuloverotuksessa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että mikäli hallintaoikeuden saanut leski muuttaa palveluasuntoon, jossa on tulosidonnaiset palveluhoitomaksut, pidätetyt hallintaoikeudet voivat nostaa kohtuuttomastikin palveluhoitomaksuja. Pelkästään lesken tuottamaton omaisuus, kuten tilillä olevat tilivarat, joista ei tule korkotuottoa, eivät tulosidonnaisia palveluhoitomaksuja sellaisenaan nosta. 

Hallintaoikeudesta luopuminen

Leski voi luopua hallintaoikeudestaan, mutta hallintaoikeutta ei voi purkaa ilman lesken suostumusta. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia tilanteessa, jossa hallintaoikeuden saanut leski joutuu edunvalvontaan ja asunto pitäisi myydä tai pidätetyt hallintaoikeudet nostavat kohtuuttomasti palveluhoitomaksuja. Tilannetta voidaan ennakoida edunvalvontavaltakirjassa nimeämällä esteetön varavaltuutettu, joka tarvittaessa voi luopua pidätetyistä hallintaoikeuksista joko vastikkeetta tai vastiketta vastaan.  

Jos leski myöhemmin luopuu hallintaoikeudesta vastiketta vastaan, leskelle määrätään hallintaoikeuden myynnistä luovutusvoittovero. Luovutusvoittoa laskettaessa hallintaoikeuden hankintahinta määräytyy hankintameno-olettaman mukaan siten, että hankinta-aika lasketaan perinnönjättäjän kuolemasta. Mikäli leski luopuu hallintaoikeudesta vastikkeettomasti, luopuminen verotetaan perillisiltä leskeltä saatuna lahjana. Tällöin hallintaoikeuden arvo määräytyy saman edellä esitetyn kaavamaisen laskentatavan mukaan ja jakautuu perillisten kesken. Vastikkeen määrän laskemiselle ei ole varsinaista ohjetta. Vastikkeen määrän voi laskea lähtökohtaisesti miten tahansa perustellusti määritellyllä luovutushetken tuottoarvolaskelmalla, mutta usein vastikkeen määrän laskennassa käytetään Verohallinnon kaavamaista laskentatapaa. 

Lue lisää

Asumisoikeus vs hallintaoikeus leskelle

 

© 2022 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Ehdot | Hinnasto

                   

email: toimisto@svahn.fi | puh: +358 40 767 4877

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close