Miten voin poissulkea ex-puolisoni testamentilla? Kyselin toissa viikolla lukijoiltani suurimpia haasteita, joita kohdataan oman testamentin laatimisessa ja todella moni vastaus kohdistui teemaan ex-puolison poissulkeminen testamentilla. Tämä on osoittautunut monelle henkilökohtaiselle asiakkaallenikin suureksi huolenaiheeksi, erityisesti silloin kun avioero on ollut kovin riitainen ja kenties riita jatkuu vielä lasten huoltoriitana. Missä tilanteissa puoliso saattaa päästä omaisuuteesi käsiksi?…

Toteutuvatko lapsesi tapaamiset sovitunlaisina? Valitettavan usein nykyään kuulee, kuinka lasta käytetään välikappaleena eron jälkipuinneissa ja yritetään kaikin tavoin päästä eroon entisestä elämästä ja aloittaa lapsen kanssa uusi elämä ilman ex-puolisoa. Kun sitten tuo toinen vanhempi, eli se ikävä ex-puoliso, haluaakin olla lapsen elämässä mukana, ei tämä täysi erkaantuminen onnistukaan toivotun mukaisesti. Tällöin alkaa usein ns. huoltokiusaaminen tai…

Vieraannuttaminen on piirre, jota kohtaan hoitamissani lapsiasioissa yhä useammin. Jokaisessa tapauksessa, riippumatta lopputuloksesta, häviäjänä on lapsi. Vaikka lapsi saataisiin vieraannuttajalta tuomioistuimen päätöksellä pois, jatkuu lapsen manipulointi ja vieraannuttaminen tämänkin jälkeen tapaamisten aikana tai muutoin. Aiheesta on kirjoittanut paljon Anja Hannuniemi, joka on juuri (30.5.2015) esittänyt asiasta väitöskirjansa ”Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja vieraannuttaminen lapsen huoltoriidoissa”. Myös YLE on…

Yleisin lasten huoltomuoto avioeron jälkeen on nykyään yhteishuolto. Sen katsotaan olevan lapsen edun ja vanhemmuuden säilyttämisen kannalta tärkeä tekijä. Yhteishuollosta poikkeamiseen tarvitaankin tästä syystä melko hyviä perusteita. Aikaisemmin äideille myönnettiin herkemmin oikeudet lasten yksinhuoltoon, kun nykyään siihen vaaditaan jo siis selkeämmät perustelut. Perusteena on useimmiten joko yhden vanhemman yhteistyökyvyttömyys tai se, ettei toimivaa keskusteluyhteyttä saada muodostettua…

Alla on koottu hyvin tiivistetysti käytännön asioita, joita eroavien vanhempien olisi hyvä miettiä lasten huoltajuuteen, asumiseen, tapaamisiin ja muihin asioihin liittyen. Tietyt asiat liittyvät myös elatusavun suuruuteen, kuten kuinka usein lapsi yöpyy etävanhemman luona ja kuinka laajalti osapuolet pystyvät yhdessä sopimaan maksuista, harrastuksista ja muista järjestelyistä. Jos asioista ei käytännössä oleteta voida osapuolten kesken sopia, tulee…

Lapsen vanhemmalla on oikeus tavata lastaan. Aivan kuten lapsella on oikeus tavata vanhempaansa.  Kyse on siis molempien oikeudesta. Joskus kuitenkin lapsen edun niin vaatiessa vanhemman tapaamisoikeutta voidaan rajoittaa. Tapaamisoikeudet voidaan toteuttaa valvottuina esimerkiksi silloin, kun tapaavalla vanhemmalla on vakavia päihdeongelmia, on olemassa riski lapsikaappauksesta (lapsen maastaviennistä) tai lapseen on kohdistunut väkivaltaa. Tällöin tapaamiset toteutetaan siten,…

Vielä 2010-luvullakin ollaan siinä käsityksessä, etteivät miehet sovellu lapsen lähihuoltajaksi, että he eivät pysty vastaamaan lapsen hoidosta ja huolenpidosta yhtä hyvin kuin äiti ja että lapselle muodostuisi muka emotionaalisesti läheisempi suhde äitiin. Eikö tärkeintä huoltajuudessa olisi nimenomaan se, että vanhemmat yhdessä voisivat turvata lapselle hyvän ja tasapainoisen kasvatuksen, että lapsi erosta huolimatta voisi kokea olevansa rakastettu ja arvostettu yksilö…

Erityisesti riitaisissa eroissa saattaa esiintyä suunnitelmallista lapseen kohdistuvaa manipulointia, jossa lapsi yritetään saada vihaamaan toista vanhempaa. Tällaisella käytöksellä pyritään vieraannuttamaan lapsi vanhemmastaan ja näin tietoisesti tuhoamaan lapsen ja toisen vanhemman välit. Tekijänä on useimmiten se vanhempi, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Tätä esiintyy kuitenkin myös etävanhemman toimesta, erityisesti jos lapsen huoltajuudesta käydään tai on käyty…

Lasten huoltolain mukaan lasten huoltajat yhdessä päättävät lapsen asuinpaikasta. Lapsella voi olla vain yksi asuinpaikka, joten esimerkiksi erotilanteessa lapsi voidaan määrätä asumaan vain toiselle vanhemmista, vaikka käytännössä lapset asuisivatkin vuoroviikoin toisen, eli niin sanotun etävanhemman luona. Lähivanhemmalle, eli sille vanhemmalle jolle lapsi on määrätty asumaan, muodostuu helposti käsitys, että tämä voi yksin päättää lapsen asuinpaikan…

Lapsen huollolla ja huoltajuudella tarkoitetaan vastuuta ja päätäntävaltaa lapsen henkilökohtaisissa asioissa. Mikäli lapsella on kaksi huoltajaa (yhteishuoltajuus), vastaavat huoltajat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Ongelmiahan ei ole, mikäli huoltajat kykenevät yhteistyöhön lapsen kannalta tärkeissä asioissa. Huoltajilla onkin yhteistoimintavelvollisuus, joka valitettavan usein erotilanteessa ei toteudu, vaan eroon liittyviä riitoja ja…

Page 3 of 4 1 2 3 4

© 2020 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close