Lapsen tapaamissopimuksen sisältö

Olen koonnut tähän kirjoitukseen avuksi eri vaihtoehtoja lasten tapaamissopimuksen sisällöksi.

Alla annetut vaihtoehdot ovat yleisimmät ydinajatukseltaan, mutta en ole silti vieläkään tullut vastaan kahta täysin saman sisältöistä tapaamissopimusta. Jokaisessa tapauksessa tuleekin aina huomioida vanhempien elämän- ja työtilanne, lapsen persoonallisuus, lapsen ikä, vanhempien persoonallisuudet ja toiveet ja muut mahdolliset tapaamisiin vaikuttavat tekijät.

Yleisesti ottaen noudatetaan periaatetta, että mitä nuorempi ja herkempi lapsi on, sitä useammin ja lyhytkestoisempia tapaamisten pitäisi olla. Näin toinen vanhempi pysyy koko ajan lapsen ”muistissa”. Yötapaamisiin tulisi siirtyä vasta sitten kun lapsi itse on niihin valmis.

Suosituimpia tapaamisvaihtoehtoja

• 3 kpl 1-3 tunnin tapaamista joka viikko.
• 2 kpl 2-4 tunnin tapaamista joka viikko.
• 2 kpl 2-4 tunnin tapaamista ja yksi 8 tunnin tapaaminen joka viikko.
• 2 kpl 2-4 tunnin tapaamista ja yksi yli yön kestävä tapaaminen joka viikko.
• 1 kpl 2-4 tunnin arkitapaaminen ja viikonlopputapaaminen (pe-su, la-su tai pe-ma).
• 1 kpl yötapaaminen viikolla, seuraavalla viikolla 2-5 tunnin arkitapaaminen, joka toinen viikko viikonlopputapaaminen päättyen sunnuntai-iltaan tai maanantai-aamuun.
• Vuoroasuminen, jossa molempien luona kerrallaan viikon tai muuten yhtä paljon ajallisesti molempien luona.

Vaihtopaikkana toimii useimmiten joko päiväkoti, koulu tai toisen vanhemman koti.

Lomat ja muut poikkeukset tapaamisista

Omat ja lapsen lomat tarhasta tai koulusta tulisi myös huomioida sopimuksessa. Samoin äitienpäivät, isänpäivät, lapsen syntymäpäivät, vanhempien syntymäpäivät, sukulaisten syntymäpäivät.

Useimmiten lomissa noudatetaan vuorovuosi-periaatetta ja usein niin, että jos hiihtoloma on ollut äidillä on pääsiäisloma isällä. Tähänkin vaikuttaa onko lapsi tarhassa vai koulussa, vanhempien omat lomat ja joustomahdollisuus, onko lapselle tärkeämpää viettää joulu yhden vanhemman luona ja uusi vuosi toisen vanhemman luona, ja muutenkin missä määrin vuorovuosi-periaatetta halutaan tai sitä on mahdollista noudattaa.

Huomioitavat lomat ja muut vapaat ovat loppiainen, hiihtoloma, pääsiäinen, vappu, juhannus, vanhempien kesäloma, tarhan kiinnioloaika heinäkuussa, syysloma, joulu ja uusivuosi.

Merkkipäivien osalta taas usein noudatetaan periaatetta, että sovituista tapaamisista tällöin poiketaan, ja lapsi on sen vanhemman luona jonka merkkipäivä on kyseessä. Lapsen oma syntymäpäivä useimmiten vietetään lähivanhemman luona.

Huomioi myös haluaako jompi kumpi teistä korvaavan tapaamisen peruuntuneen tapaamisen tilalle ja onko sellaista mahdollista sopimuksen puitteissa järjestää.

Arki vai yötapaamiset?

Tapaamisten laadun ja lapsen ja vanhemman suhteen kannalta yötapaamiset ja viikonloput ovat siinä mielessä parempia, että molemmilla on tällöin ajallisesti enemmän aikaa keskenään ja tapaamisten aikana ehditään tehdä paljon muutakin kuin vain vaihtaa kuulumisia.

Toisaalta arkitapaamisten kautta sekä lapsi että aikuinen pääsevät lähemmin mukaan toistensa elämään, iloihin ja murheisiin. Arkitapaamisia tulisi olla siitäkin syystä enemmän, jotta molemmat vanhemmat pääsevät tasapuolisesti kantamaan vastuun lapsen asioista ja ettei lähivanhempi yksin joudu hoitamaan kaikkia lapseen liittyviä velvollisuuksia ja toinen saa huolettomasti keskittyä huvinviettoon lapsen kanssa. Vanhemmuuteen, ja erityisesti yhteishuoltajuuteen, tulisi kuulua nimenomaan molemman vanhemman mahdollisimman tasapuolinen osallistuminen lapsen elämään, rutiineihin ja lapsen asioiden hoitamiseen. Näin myös lapsi myös muodostaa vanhempaan ehkä syvemmän ja läheisemmän suhteen.

Kuten kaikissa lapsiin liittyvissä asioissa, niin tässäkään ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Parhaiten lapsen kannalta toimii käytäntö, joka on loppuun asti mietitty, joka sopii kaikkien persoonaan ja elämään, ja johon kaikki ovat halukkaita ja valmiita sitoutumaan.

Kun mietit tapaamisvaihtoehtoja, yritä hahmottaa tapahtumat mielessäsi mahdollisimman selkeästi. Mistä lapsi noudetaan? Mihin kellonaikaan? Minkä kestoinen tapaaminen kerrallaan sopii omalle lapselle? Mitä lapsi itse haluaa? Mihin aikaan lapsi on hyvä palauttaa huomioiden lapsen unen tarve, rauhoittumisen tarve, seuraavan päivän aikataulut, jne? Suostuuko tapaava vanhempi viemään lasta myös harrastuksiin vai tulisiko tapaamiset järjestää harrastusten ympärille? Onko omien aikataulujen osalta rajoituksia? Mitä paremmin pystyt näkemään eri tilanteet ja lapsen tulevan arjen mielessäsi, ja huomioimaan nämä aikatauluissa ja tapaamisten kestoissa, sitä paremman ja toimivamman sopimuksen saat varmasti laadittua.