Lapsen tapaamiset ja korona

Koronaepidemia on maaliskuusta 2020 alkaen vaikuttanut elämiimme moninaisilla tavoilla ja erilaisia erityisjärjestelyjä on ollut voimassa tämän vuoksi. Vaikka suurin osa epidemiasta johtuvista rajoituksista on jo purettu, niin korona jatkaa päivittäiseen elämäämme vaikuttamista. Flunssaisena ei saa mennä töihin, päivähoitoon tai kouluun, turvaväleistä pyritään huolehtimaan ja pitämään maskeja erityisesti julkisilla kulkuneuvoilla liikuttaessa. Korona vaikuttaa myös eroperheissä lasten ja etävanhemman tapaamisiin vai vaikuttaako?

Lainsäädäntö

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sanoo tapaamisoikeudesta, että tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.

Normaalioloissa vanhempien tulee siis tukea lapsen suhdetta kumpaankin vanhempaan ja välttää kaikkea, mikä voisi vahingoittaa lapsen ja kumman tahansa vanhemman välistä suhdetta. Kummankin vanhemman tulee siis omalta osaltaan myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen. Miten sitten erityisolot, kuten tämänhetkinen epidemiatilanne vaikuttavat tähän?

Oikeuden kanta

Hovioikeus antoi syyskuun 2020 alussa ratkaisun olla ottamatta jatkokäsittelyyn käräjäoikeuden päätöstä, jonka mukaan koronavirustilanne ei ole perusteltu tai hyväksyttävä syy evätä lapsen ja etävanhemman tapaamisia. Tapauksessa lapsen lähivanhempi oli estänyt tapaamiset etävanhemman kanssa keväällä ja kesällä 2020 pääasiassa koronavirustilanteeseen vedoten. Lähivanhemman omat vanhemmat kuuluivat koronaviruksen riskiryhmään ja tämän vuoksi mm. oli tarpeen rajoittaa etävanhemman ja lapsen tapaamisia. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että tämä ei ollut perusteltu tai hyväksyttävä syy tapaamisten estämiselle. (Ratkaisu ei ole lainvoimainen 23.9.2020)

Oikeus on siis päätynyt sille kannalle, että pelkästään vallitseva epidemiatilanne ei ole riittävä syy estää lapsen ja etävanhemman tapaamisia. Myöskään se ei riitä, että lähipiiriin, mutta ei samaan kotitalouteen, kuuluva henkilö kuuluu koronaviruksen riskiryhmään.

Lapsella on oikeus tavata etävanhempaansa myös epidemia-aikana.

Käräjäoikeuden ratkaisusta ilmenee, että lapsen ja vanhemman välinen suhde on etusijalla muihin lapsen ihmissuhteisiin nähden, mistä syystä lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset pitäisi pitää voimassa viimeiseen asti. Siten, jos lapsi käy päivähoidossa tai koulussa tai tapaa muita henkilöitä kuin hänen kanssaan asuvia henkilöitä, ei myöskään ole perustetta estää lasta tapaamasta etävanhempaansa epidemiatilanteen vuoksi.

Mikäli lapsi, lähivanhempi tai heidän kanssaan samassa taloudessa asuva kuuluu riskiryhmään ja perhe elää tämän vuoksi eristyksissä, voi olla perusteltua olla tapaamatta etävanhempaa. Tällöinkin tulisi koettaa löytää tapoja ylläpitää suhdetta etävanhempaan esimerkiksi tapaamalla ulkona, etäyhteyden välityksellä, puheluilla jne.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on antanut myös hyvät ohjeet lasten tapaamisten toteuttamiseen tässä erityisessä tilanteessa:

THL: Miten lasten tapaamisoikeus ja vuoroasuminen järjestetään tartuntariskitilanteessa?

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tätä oikeutta on vaalittava kaikissa tilanteissa. Lapsen etua tulee aina harkita kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi pienten lasten on tärkeää tavata molempia vanhempia säännöllisesti, eikä suhdetta etävanhempaan ole välttämättä mahdollista pitää yllä viikkoja etäyhteyksin. Lisäksi tulee huomioida lapsen psyykkinen kuormitus suhteessa tartuntariskiin, jonka suhteen voidaan tarvittaessa konsultoida kunnan tartuntataudeista vastaavaa yksikköä.

Ohjeita vanhemmille:

Toteuttakaa lapsen tapaamisoikeus ja vuoroasuminen aiemmin päätetyllä tavalla, jos se on mahdollista.
Tehkää yhteisymmärryksessä tavanomaisista tapaamis- tai asumisjärjestelyistä poikkeavia tilapäisiä ratkaisuja, jos siihen on välttämätöntä tarvetta. Kiinnittäkää ratkaisussa huomiota lapsen oikeuksien toteutumiseen, kuten oikeuteen pitää yhteyttä hänelle läheisiin henkilöihin.
Pohtikaa lapsenne tilannetta yhdessä. Vanhempien yhteistyö luo lapselle turvallisuudentunnetta ja kunnioittaa hänen oikeuksiaan.
Toteuttakaa tapaamisjärjestelyt lapsen sekä hänen lähipiirinsä terveyttä ja turvallisuutta ajatellen.
Kuljettakaa lapsi toisen vanhemman luokse tavalla, jossa kontaktit toisten ihmisten kanssa ovat mahdollisimman vähäisiä.
Ottakaa järjestelyissä huomioon myös se, onko lapsen kodeissa riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Näin ollen esimerkiksi perheessä, jossa yksi lapsi on riskiryhmään kuuluva ja muut eivät, voidaan riskiryhmään kuuluvan osalta toteuttaa vahvempia suojaamistoimia kuin muiden lasten osalta.
Jos lapsen toisessa perheessä jokin perheenjäsen sairastuu, pitäkää lapsi siinä perheessä, jossa hänellä ei ole riskiä sairastua.
Jos lapsi saa koronavirustaudin, hänen on parannuttava ennen tavanomaisiin järjestelyihin palaamista. Lapsen sairastuessa paikalla oleva lapsen huoltaja on vastuussa hoidosta.
Jos viranomaiset ovat määränneet teidät karanteeniin, noudattakaa karanteenin virallisia ohjeita. Lapsi ei voi mennä karanteenikotiin tai poistua sieltä karanteenin aikana. Myös viranomaisen ohjeita omaehtoisesta karanteenista tulee noudattaa lapsen tapaamis- ja asumisjärjestelyiden toteuttamisessa.
Karanteeni ja eristys
Ohjeet omaehtoiseen karanteeniin (Matkustaminen ja koronaviruspandemia -sivu)
Hyödyntäkää puheluita ja videopuheluita yhteydenpidossa, jos kasvokkaisia tapaamisia täytyy vähentää muiden ihmisten suojelemiseksi.