kuka päättää lapsen asioista

Lapsen huolto – kuka päättää lapsen asioista

Lapsen huollosta puhuttaessa kyse on siitä, kuka saa tehdä päätöksiä alaikäisen lapsen puolesta. Jos lapsen yhteishuoltajat eroavat, jatkuu yhteishuoltajuus automaattisesti eron jälkeenkin. Ero ei siis muuta huoltomuotoa, elleivät vanhemmat niin sovi tai tuomioistuin päätä.

Huoltomuodosta päätettäessä vaihtoehtoina on yhteishuolto, yksinhuolto tai näiden välimuotona yhteishuolto tehtävänjakomääräyksellä.

Yhteishuolto

Vanhempien yhteishuolto on lapsen huollon lähtökohta ja pääsääntö. Tällöin vanhemmat siis päättävät yhdessä lapsen asioista. Yhteishuoltajien tuleekin kyetä yhteistoimintaan lapsen asioissa ja pystyä menneen parisuhteen ristiriidoista huolimatta käymään keskustelua ja tekemään yhdessä ratkaisuja lapsen asioissa. Vaikka monia ratkaisuja on yhteishuoltajienkin mahdollista käytännössä tehdä yksin, kuuluu yhteishuollon ajatukseen, että asioista päätetään yhdessä. Toisaalta on myös asioita, joita yhteishuoltaja ei pysty tekemään yksin, kuten hakemaan lapselle passia tai avaamaan hänelle pankkitiliä.

Huonosti toimivaan yhteishuoltoon voi ratkaisu löytyä kommunikaation pelisääntöjen sopimisesta.  Jos puhelimessa puhuminen ei onnistu entisen puolison kanssa, niin voitte sopia, että kommunikoitte lapsen asioissa viesteillä tai sähköpostilla. Voitte sopia esimerkiksi, että laitatte toisillenne vain asiallisia viestejä lasten asioissa ja asiallisiin viesteihin vastataan vuorokauden kuluessa. Yrittäkää löytää ratkaisu, jolla yhteishuolto teillä voisi toimia.

Yhteishuolto tehtävänjakomääräyksellä

Yhteishuollon toimimiselle voisi ratkaisuna olla myös tehtävänjaosta sopiminen. Tällöin vanhemmilla on lapsen yhteishuolto, mutta toisella vanhemmalla on oikeus päättää yksin jostain tietystä lasta koskevasta aiheesta. Jos vanhempien yhteishuolto sujuu muuten, mutta vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen esimerkiksi lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta, terveydenhoidosta, koulutuksesta, sukunimestä, passista tai muusta asiasta, voidaan vanhempien huoltoon asettaa tehtävänjakomääräys, jolla toinen vanhempi saa yksin päättää määrätystä yksityiskohdasta.

Yksinhuolto

On myös tilanteita, joissa yhteishuolto ei yksinkertaisesti yrityksestä huolimatta toimi tai ole mahdollista. Yksinhuollossa toinen vanhempi erotetaan huollosta, jolloin toisesta vanhemmasta tulee yksinhuoltaja. Yksinhuoltaja saa yksin päättää lapsen asioista. Yksinhuolto on kuitenkin aina poikkeus ja se myönnetään vanhemmalle vain erityisessä tilanteessa. Yksinhuollosta, kuten yhteishuollostakin voivat vanhemmat yhdessä sopia, mutta mikäli yksinhuoltoa haetaan käräjäoikeudelta, tulee yhteishuollon ongelmien olla merkittäviä.

Perusteina yksinhuollolle ei yleensä riitä vanhempien riitaiset välit. Toisen vanhemman kyvyssä toimia huoltajana tulee olla sellaisia puutteita, että hän on kykenemätön huoltajaksi. Tällainen puute voisi olla esimerkiksi vakava päihdeongelma tai oman elämänhallinnan puute, joka heijastuu lapsen asioiden hoitamiseen. Myös mikäli lapsen asiat jäävät hoitamatta erimielisyyksien tai toisen osapuolen passiivisuuden vuoksi, voivat perusteet yksinhuollolle olla olemassa.

Huollosta erotettavalle vanhemmalle annetaan yleensä tietojensaantioikeus lapsen asioihin, jolloin hän voi pyytää tietoja esimerkiksi terveydenhuollosta ja koulusta lapsen asioissa. Tietojensaantioikeus myönnetään käytännössä aina, ellei katsota sen olevan lapsen edun vastaista.

Oheishuolto ja sijaishuolto

Lapselle voidaan tietyissä erityistilanteissa määrätä huoltaja vanhempien ohella. Tämä oheishuoltaja toimii tällöin vanhemman kanssa yhteishuoltajan tavoin. Oheishuoltajaksi voidaan määrätä esimerkiksi yksinhuoltajan uusi puoliso, erityisesti tilanteessa, jossa toinen vanhempi on menehtynyt. Oheishuolto ei kuitenkaan edellytä, että toinen vanhempi olisi kuollut tai että lapsella lähtökohtaisesti olisi vain yksi huoltaja. Tosiasiassa kuitenkin oheishuoltaja määrätään vain lapselle, jolla on vain yksi huoltaja, sillä oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti kolmannen huoltajan määräämiseen.

Sijaishuoltaja määrätään huoltajaksi vanhempien sijaan. Tällöin vanhemmat menettävät tilapäisesti tai pysyvästi lapsensa huollon. Sijaishuolto koskee erityisesti huostaanotettuja lapsia.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Katso tästä myös tallenne Saaran live esityksestä, jossa aihetta on käsitelty:

Kirjoittanut lakimies Saara Ahotupa

Saara Ahotupa / Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Saaralla on vankka kokemus erityisesti lapsiasioista ja oikeudenkäynneistä.

Varaa aika Saara Ahotuvalle

© 2020 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close