Lapsen elatus ja elatusavun määrä

Kenelle tämä blogikirjoitus on tarkoitettu

Tämä kirjoitus on tarkoitettu vanhemmille, jotka etsivät vastauksia siihen, miten lapsen elatuksen tarve ja elatusavun määrä lasketaan.

Tiivistelmä

Laissa lapsen elatuksesta säädetään lapsen oikeudesta riittävään elatukseen. Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksen tarpeesta oman elatuskykynsä mukaan. Vanhempien velvollisuus vastata lapsen elatuksesta päättyy lähtökohtaisesti, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Elatusavun määrä määräytyy lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien elatuskyvystä.

Elatus

Vanhempi voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta, lapsi ei asu pysyvästi hänen luonaan tai lapsi asuu vanhemmillaan vuoroviikoin. Elatusavulla tarkoitetaan rahasuoritusta, jonka elatusvelvollinen maksaa lapselle elatuksen turvaamiseksi. Käytännössä tämä maksetaan suoraan toiselle vanhemmalle, ei lapselle suoraan.

Lähivanhemmalla tarkoitetaan sitä vanhempaa, jonka luona lapsi virallisesti asuu, eli kumman luona lapsi on ns. kirjoilla. Etävanhempi on se vanhempi, jonka luona lapsi ei virallisesti asu, mutta jota lapsi tapaa. Etävanhemmalle voi tulla velvollisuus suorittaa lapselle elatusapua.

Elatusapu maksetaan lähtökohtaisesti lähivanhemmalle, mutta vuoroasumistilanteissa (ja vuoroviikkotapaamisissa) se voidaan myös maksaa vähävaraisemmalle vanhemmalle lapsen elatuksen turvaamiseksi. Oikeusministeriö on vuonna 2007 laatinut ohjeen lapsen elatusavun suuruuden laskemiseksi yhtenäistääkseen elatusavun määräämisperusteita. Ohje on luonteeltaan suositus ja elatusavun määrän arviointi on tapauskohtaista, mutta ohjetta käytetään laajalti elatusavun määrän arvioimiseksi.

Ohjeessa lasketaan kummankin vanhemman elatuskyky, lapsen elatuksen tarve ja lasketaan elatusapu suhteuttamalla lapsen elatuksen tarve vanhempien elatuskykyyn. Ohjeesta löytyvät myös yksityiskohtaisemmat ohjeet eri tulo- ja menoerien huomioimisesta.

Kummankin vanhemman elatuskyky lasketaan vähentämällä vanhemman tuloista kaavamaisesti määräytyvät yleiset elinkustannukset ja välttämättömät kulut. Voit laskelmissasi käyttää apuna elatusapulaskuria.

Vanhempien elatuskyky

Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa tuloina huomioidaan mm. ansiotulot, pääomatulot ja tietyt sosiaaliset etuudet, kuten asumistuki ja lapsilisän yksinhuoltajakorotus. Vanhemman yleiset elinkustannukset määräytyvät sen mukaan, asuuko vanhempi yksin (634 euroa) vai avio-/avoliitossa (534 euroa). (Määrät vuodelta 2022)

Vanhemman välttämättöminä menoina huomioidaan mm. asumiskulut, erityiset terveydenhoitokulut, välttämättömät työmatkakulut ja muu elatusvastuu.

Lähivanhemman laskelmassa huomioidaan lisäksi lapsen laskennallinen osuus välttämättömistä asumiskuluista. Lapsen osuus asumiskuluista määräytyy sen mukaan, montako lasta vanhemman kanssa asuu: Yhden lapsen osuus on 23 %, jos vanhemman kanssa asuu kaksi lasta, on yhden lapsen osuus 19 %, kolme lasta, on yhden osuus 16 % jne.

Laskelma

+ Ansio- ja pääomatulot
+ Sosiaaliset etuudet
+ Lapsilisän yksinhuoltajakorotus
+ Muut tulot/erityinen varallisuus
– Yleiset elinkustannukset (634/534 e)
– Välttämättömät asumiskustannukset
+ Lapsen osuus asumiskustannuksista
– Erityiset terveydenhoitokustannukset
– työmatkakustannukset
– Vanhemman muu elatusvastuu
= vanhemman elatuskyky

Mikäli vanhemmalla ei ole elatuskykyä, voi Kelasta hakea elatustukea.

Lapsen elatuksen tarve

Lapsen elatuksen tarpeen laskemisessa lapsen yleisten ja erityisten kustannusten summasta vähennetään lapsilisä ja mahdolliset lapsen ansio- ja/tai pääomatulot.

Yleiset kustannukset määräytyvät kaavamaisesti lapsen iän mukaan. Yleisten elinkustannusten määrän näkee tämän kirjoituksen lopussa olevasta taulukosta. Yleisinä kustannuksina pidetään kustannuksia, jotka johtuvan muun muassa ruoasta, vaatteista, henkilökohtaisesta hygieniasta, puhelimesta ja puhelimen käytöstä, taskurahasta, tavanomaisesta virkistys- ja harrastustoiminnasta, satunnaisista terveydenhoito- ja lääkekuluista sekä koulutusmenoista, matkoista ym. Erityisissä kustannuksissa huomioidaan mm. lapsen osuus lähivanhemman välttämättömistä asumiskuluista (määrää käsitelty edellä), mahdolliset päivähoito- ja aamu-/iltapäivätoimintakulut, koulutuskustannukset, erityisen harrastuksen kulut, erityiset terveydenhoitokulut ja vakuutusmaksut.

Laskelma

+ Yleiset kustannukset (316/368/496 euroa)
+ Lapsen osuus lähivanhemman asumiskuluista
+ Päivähoito tai aamu-/iltapäivätoiminta
+ Koulutuskustannukset
+ Erityisen harrastuksen kulut
+ Erityiset terveydenhoitokulut
+ vakuutusmaksut
– Lapsilisä
– Lapsen tulot/varallisuus
= Lapsen elatuksen tarve

Elatusavun määrä

Kun vanhempien elatuskyky ja lapsen/lapsien elatuksen tarve on laskettu, lasketaan elatusapu yhdelle lapselle seuraavan laskukaavan mukaan:

Laskelman lopputuloksesta vähennetään luonapitovähennys (0-68 euroa) sen mukaan, paljonko lapsi viettää öitä etävanhemman luona ja minkä ikäinen lapsi on. Luonapitovähennyksen tarkoitus on hyvittää etävanhemmalle lapsen välttämättömiä kuluja esimerkiksi ruoasta lapsen luonapitoajalta.

Elatuksen määrästä sopiminen

Vanhemmat voivat lähtökohtaisesti sopia lapsen elatusavusta haluamallaan tavalla, kunhan sopimus ei ole lapsen edun vastainen. Useimmiten vanhempien sovinto on aina lapsen edun mukaista. Periaatteessa elatusapua koskeva sopimus voi olla myös suullinen, mutta jos sopimus kuitenkin halutaan täytäntöön pakkotoimilla, on sopimuksen oltava sosiaalilautakunnan (yleensä lastenvalvojan) tai käräjäoikeuden vahvistama sopimus tai päätös.

Vuoroasumistilanteet

Vuoroasumistilanteisiin edellä esitelty ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi ei ihan sellaisenaan sovi. Ohjetta toki voi pitää jonkinlaisena ohjenuorana soveltuvin osin, mutta vuoroasumistilanteissa lapsen/lasten yleisten ja erityisten kustannusten jakautuminen vanhempien kesken on yleistä, eikä luonapitovähennys ota riittävästi huomioon etävanhemmalle luonapidosta aiheutuvia kuluja (tasa-arvovaltuutettu on antanut asiasta lausunnon). Tästä huolimatta myös vuoroasumistilanteissa lapselle on taattava riittävä elatus kummankin vanhemman luona ja elatusapu voikin näissä tilanteissa kohdistua kumpaan tahansa vanhempaan sen mukaan, kummalla on parempi elatuskyky ja miten elatus on vanhempien kesken tosiasiallisesti järjestetty.

Indeksikorotukset

Elatusapuihin ja elatustukiin (Kelan maksama) tulee joka vuonna indeksikorotus. Lähtökohtaisesti elatusvelvollisen vanhemman tulisi huomioida tämä joka vuonna erikseen määräytyvä indeksikorotus oma-aloitteisesti. Viimeisin tieto löytyy aina Kelan sivuilta.

Jatko-ohjeet

1. Selvitä tosittein tulosi ja menosi ja laske elatuskykysi.
2. Selvitä ja laske elatuksen tarve kunkin alaikäisen lapsesi osalta erikseen.
3. Huomioi mahdolliset erikoiskuluerät, esimerkiksi erityisten harrastusten ja erityisten sairauksien osalta.
4. Pyydä toiselta vanhemmalta tositteet ja laskelmat hänen elatuskyvystään.
5. Varaa aika lastenvalvojalle elatusavun vahvistamiseksi.
6. Jos puoliso ei toimita tietojaan, hän ei hyväksy esittämiäsi laskelmia tai ei muuten suostu yhteistyöhön, voit varata meille ajan ilmaiseen tarvekartoitukseen. Kartoituksessa hahmotamme tilanteesi ja selvitämme miten asiassasi tulisi edetä.

Kirjoituksen laati Maria Jasu.