Olen käsitellyt aiemmin lahjan ja ennakkoperinnön eroa. Tässä kirjoituksessa käsittelen vielä hieman asioita lahjakirjaan liittyen.

Lahjakirjan muotovaatimukset

Lahjoitusta ei ole pakko tehdä kirjallisena, jollei kyse ole kiinteistön luovutuksesta eikä lahjansaajan aviopuolison avio-oikeutta haluta poissulkea. Kiinteistölahjoituksen voi nykyään tehdä kuitenkin myös sähköisenä.

Jos kuitenkin lahjoitus halutaan tehdä lahjansaajan puolison avio-oikeuden poissulkevalla ehdolla, on lahjakirja tällöin tehtävä kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan on allekirjoitettava se. Kiinteää omaisuutta luovutettaessa on noudatettava samaa määrämuotoa kuin kiinteistön kaupassa. Käytännössä myös osakelahjoitukset (asunto-osakkeet, pörssi, ja muut osakkeet) tulee tehdä kirjallisena omistussuhteen siirtymisen osoittamiseksi.

Lahjoitus olisi joka tapauksessa hyvä aina tehdä kirjallisena, jotta saadaan varmuus lahjan antohetkestä, kuka tai ketkä ovat saajina, mikä on lahjoituksen kohde, jne.

Käytännössä lahjakirjoja tehdään harvoin silloin, kun lahjoitus on alle 3 999 euroa (4 999 euroa 1.1.2017 alkaen). Ongelmana näissä on ymmärrettävästi, ettei lahjoitusajankohtaa pysty välttämättä selvittämään eikä aina itse lahjoitustakaan. Lahjoja on kuitenkin saatettu antaa useampi vastaavan suuruinen siten, että lahjoituksista todellisuudessa kertyy paljon suurempi kumulatiivinen summa. Tällaisten lahjoitusten osoittaminen ennakkoperinnöiksi on tällöin myös tavallista työläämpää.

Päiväyksen merkitys

Lahjakirjan päiväys on merkittävä useastakin syystä. Alla olen luetellut yleisimmät syyt.

1. Jos annetaan pienempiä lahjoituksia, voidaan lahjakirjojen päiväyksen perusteella määrittää ylittyykö 4 000 euroa (nyt 5 000 euroa) 3 vuoden sisällä annetuista lahjoista.
2. Jos lahja on annettu perilliselle tai testamentinsaajalle 3 vuoden sisällä ennen kuolemaa tulee nämä huomioida perukirjassa.
3. Lahjanantopäivän läheisyys kuolinpäivään joissakin tapauksissa vaikuttaa myös siihen, onko kyse kenties testamenttiin rinnastuvasta lahjasta tai suosiolahjasta.
4. Arvostuksen kannalta päiväyksen perusteella voidaan arvioida mikä on ollut lahjoitetun omaisuuden arvo lahjan vastaanottohetkellä.
5. Ennakkoperintöolettaman kannalta lahjansaajan tulee olla lahjoitushetkellä perillisasemassa oleva rintaperillinen. Aikaisemmin riitti, että saaja oli perittävän kuolinhetkellä rintaperillisasemassa, mutta nyt huomioidaan vain antamishetkellä rintaperillisen asemassa olevalle henkilölle annettu lahja.

Lahjakirjan sisältö

Irtaimiston lahjakirjalle ei ole asetettu muotovaatimuksia, mutta lahjakirjasta on hyvä ilmetä ainakin seuraavat asiat:
– lahjanantajan tiedot
– lahjansaajan tiedot
– mahdollinen sukulaisuussuhde
– lahjan yksilöinti ja sen arvo
– maininta mahdollisen avio-oikeuden poissulkemisesta
– maininta onko kyse ennakkoperinnöstä vai ei (kun lahjansaajana rintaperillinen)
– lahjanantajan allekirjoitus
– päiväys
– lahjansaajan allekirjoitus ja lahjan vastaanotto
– 2 esteetöntä todistajaa etenkin, jos avio-oikeus poissuljetaan.

Kuten sanottu, nämä eivät ole pakollisia tietoja, mutta ovat itselleni lahjakirjan vähimmäistietoja.

Lahjaveroilmoitus

Mikäli lahja on 4 000 euroa (nyt 5 000 euroa) tai sen yli, tulee lahjasta laatia lahjaveroilmoitus.

Jos lahjansaaja haluaa turvata saantonsa mahdollisilta lahjanantajan velkojilta, on lahjoituksesta ilmoitettava myös maistraatille. Näin lahjansaaja saa suojan lahjanantajan velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa.

Turvatakseen lahjoituksensa velkojilta, voidaan maistraatille tehdä ilmoitus kaikista tavanomaista suuremmista puolisolle, suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevalle sukulaiselleen tai tämän puolisolle taikka sellaiselle muulle erityisen läheiselle henkilölle, jonka kanssa hän asuu yhteisessä taloudessa annetuista lahjoista.

Lue lisää

Maanmittauslaitoksen verkkopalvelu
Lahjanlupauslaki
Perintö- ja lahjaverolaki 

Haluatko ilmaisen mallin lahjakirjasta?

Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen. Yksi haasteen asiakirjoista on lahjakirja.