HiekkalaatikkoYleisin lasten huoltomuoto avioeron jälkeen on nykyään yhteishuolto. Sen katsotaan olevan lapsen edun ja vanhemmuuden säilyttämisen kannalta tärkeä tekijä. Yhteishuollosta poikkeamiseen tarvitaankin tästä syystä melko hyviä perusteita. Aikaisemmin äideille myönnettiin herkemmin oikeudet lasten yksinhuoltoon, kun nykyään siihen vaaditaan jo siis selkeämmät perustelut. Perusteena on useimmiten joko yhden vanhemman yhteistyökyvyttömyys tai se, ettei toimivaa keskusteluyhteyttä saada muodostettua eikä lasten asioita siten saada asiallisesti sovittua. Vaikka lapset olisivatkin vanhempien yhteishuollossa tulee heidän kuitenkin asua jomman kumman vanhemman luona. Lapset eivät siis voi olla kirjoilla molempien vanhempien luona.

Äiti vai isä?

Usein luullaan, että lähihuoltajuus myönnetään automaattisesti äidille, mutta näin ei suinkaan ole. Pienemmille lapsille äidin läheisyys on tärkeämpi, mutta jo parivuotias voidaan määrätä isälle asumaan. Erityisesti imetysvaiheessa olevat lapset määrätään äidille asumaan, jollei äidillä ole niin merkittäviä puutteita kasvatuskyvyssään, terveydentilassaan tai asuinolosuhteissaan, jotka asettaisivat tälle esteitä.

Jos vanhemmat ovat muuten tasavertaisia, määräytyvät tuomioistuimen päätökset muiden tekijöiden ja kokonaisuuden perusteella. Harvoin kyse on yhdestä tekijästä, vaan useimmiten tuomioistuin joutuu huomioimaan kokonaisuuden.

Selkeitä esteitä lähivanhemmuudelle

  • vakavat mielenterveysongelmat
  • päihteiden käyttö
  • väkivaltaisuus
  • muu turvallisuuteen liittyvä tekijä
  • arkihuollon laiminlyönti
  • lapsikaappaukseen syyllistyminen

Edellä luetelluista esteistä huolimattakin saatetaan lähihuoltajuus myöntää sellaiselle vanhemmalle, joka täyttää jonkin luetelluista ominaisuuksista. Tällöin ymmärrettävästi kyseessä on muita kokonaisuuteen vaikuttavia niin merkittäviä tekijöitä, joiden perusteella tämän vanhemman katsotaan soveltuvan paremmin lähivanhemmaksi.

Kokonaisuuden huomioiminen

Jos selkeää estettä kummankaan vanhemman lähivanhemmuudelle ei ole ja molempien vanhempien todetaan soveltuvan lähivanhemmiksi, voi tuomioistuimen perusteluna päätökselleen olla jo yksistään se seikka, että toinen vanhempi pystyy paremmin tukemaan lasten suhdetta toiseen vanhempaan ja muihin lähisukulaisiin.

Tuomioistuimet ottavat päätöksessään aina huomioon siis kokonaisuuden eikä jokin yksittäinen seikka toisen vanhemman vahingoksi välttämättä tee tästä soveltumatonta lähihuoltajaksi.

Jos molemmat vanhemmat soveltuvat lähihuoltajaksi, huomioidaan kokonaisuutta arvioitaessa muun muassa seuraavia tekijöitä:

  • kyky ja edellytykset turvata yhteydenpito toiseen vanhempaan
  • kyky ja edellytykset turvata yhteydenpito muihin lähisukulaisiin ja lapselle tärkeisiin henkilöihin
  • päivittäinen hoito ja huolenpito
  • kasvatus
  • kyky asettaa lapsen etu oman edun edelle
  • kasvuolosuhteet
  • asuinolosuhteiden vakiintuneisuus
  • lapsen omat toiveet ja mielipide
  • muiden sisarusten ja sisarpuolten asuminen
  • taloudelliset tekijät

Mitä useampi edellä mainituista tekijöistä soveltuu toiseen vanhempaan, sitä todennäköisemmin tälle määrätään lasten asuminen.

Tuomioistuinten päätökset

Hoitamissani tuomioistuinasioissa kyse on useimmiten ollut hyvin riitaisista asioista, joissa vastapuolella on ollut selkeitä puutteita vanhemmuudessaan. Usein kyse on ollut joko selkeästä vieraannuttamisesta tai tapaamisten tarkoituksellisesta estämisestä, ja jokaisessa tällaisessa hoitamassani tapauksessa tekijänä on valitettavasti ollut lähihuoltajana toiminut äiti. Tällöin tuomioistuin on lasten edun vuoksi määrännyt lapset asumaan isälle. Myös isät saavat siis lapset luokseen asumaan eron jälkeen!

Sovellunko itse lähihuoltajaksi?

Jos itse harkitset lähivanhemmuutta, kannattaa käsi sydämellä miettiä miksi haluat lapset luoksesi asumaan. Onko kyse lasten edusta vai omasta edustasi? Lähivanhemmuus vaatii vanhemmalta väistämättä enemmän aikaa ja vastuuta kuin etävanhemmalta, usein myös enemmän joustavuutta. Jos aidosti haluat lapsen parasta, olisi hyvä jos pystyt asettumaan myös toisen vanhemman asemaan. Miten itse reagoisit, jos toinen vanhempi käyttäytyisi kuten itse käyttäydyt? Tai miten itse reagoisit vastaavanlaisessa tilanteessa, jos olisitkin toisen puolison kengissä? Entä oletko todella valmis vastaamaan myös lapsen henkisestä hyvinvoinnista ja käytännön asioista ja järjestelyistä?

Nämä kysymykset kuulostavat ehkä joillekin lukijoista oudoille. Valitettavan usein lähivanhemmuutta kuitenkin halutaan itsekkäistä syistä. Ei haluta olla eron jälkeen yksin ja takerrutaan lapsiin, tai mietitään mitä muut ajattelevat minusta, jos toisella vanhemmalla on lähivanhemmuus. Jälkimmäinen tekijä on nimenomaan usein äitien huolenaiheena.

Työssäni vastapuolena on usein vanhempi, joka haluaa vain kostaa ja jolle millään muulla kuin voittamisella ei ole merkitystä. Vedotaan lapsen etuun, mutta samalla on ilmeisen selvää, että kyse on jostain aivan muusta.  Moraalisista syistä olenkin kieltäytynyt ottamasta omaksi asiakkaakseni väärillä tai itsekkäillä motiiveilla liikkeellä olevia vanhempia. Voittaminen lapsiasioissa ei voi eikä saa olla tärkeintä, vaan tärkeintä on asettaa lapsen etu ensisijaiseksi motiiviksi.

Jos olet edelleen sitä mieltä, että on lasten edun mukaista, että heidät määrätään sinulle asumaan, niin taistele tällöin asiasi vuoksi! Jos aiot luovuttaa, koska et enää jaksa, pyydä apua! Hanki itsellesi kunnon tukiverkosto lähipiiristä, hyvästä terapeutista ja tapaukseesi soveltuvasta juristista!

Huom! Tässä artikkelissa käyttämilläni lähivanhempi- ja lähihuoltaja-termillä tarkoitan samaa asiaa.

Lue lisää

Lapsiasioihin liittyviä blogikirjoituksia

Ero ja isyys Opas

Varaa aikasi ilmaiseen tilannekartoitukseen

© 2019 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close