Kumpi jää avioerossa yhteiseen kotiin asumaan?

Yksi ensimmäisistä asioista, joka avioerotilanteessa tulee harkittavaksi, on kysymys siitä, kumpi jää yhteiseen kotiin asumaan. Useimmiten eroa haluava puoliso haluaa vapautua tilanteesta ja muuttaa asunnosta ainakin kärjistyneimmäksi ajaksi pois.

Ihannetilanteessa, jossa puolisot pystyvät vielä asiallisesti keskustelemaan asioista, voidaan sopia, kumpi jää asuntoon asumaan ja kumpi muuttaa pois. Mikäli näin ei ole, eikä itselle ole taloudellisesti mahdollista muuttaa pois asunnosta, voi asian siirtää tuomioistuimen päätettäväksi.

Hakemus yhteiselämän lopettamisesta

Jos ei päästä sovintoon siitä, kumpi jää asuntoon asumaan, voi käräjäoikeuteen laittaa hakemuksen yhteiselämän lopettamisesta. Hakemuksen voi laittaa vireille avioliiton aikana, avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena ja vielä avioerotuomion jälkeenkin. Useimmiten hakemus koskee tilanteita, joissa tilanne on hyvin kärjistynyt joko väkivallan uhan vuoksi tai muusta syystä. Tuomioistuin sitten ratkaisee sen, kumpi jää asuntoon asumaan ja onko toinen puoliso tarpeen häädön uhalla määrätä muuttamaan pois asunnosta. Pesänjakaja ei voi asiasta päättää ilman molempien suostumusta, vaan asia tulee siis nimenomaan saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Arviointiperusteena on se, kumpi puolisoista on enemmän asunnon tarpeessa. Tällöin huomioidaan puolisoiden taloudellinen tilanne ja mahdollisuudet uuden asunnon hankintaan, huolenpitovastuu mahdollisista yhteisistä lapsista sekä muut mahdolliset tekijät.

Hakemuksen voi laittaa, vaikka kyse olisi toisen puolison yksin omistamasta asunnosta. Sillä, kumman nimissä asunto on, ei siis hakemuksen menestymisen kannalta ole merkitystä. Hakemuksessa voi myös esittää muita liitännäisvaatimuksia, kuten vaatimukset elatusavun vahvistamisesta, lasten huollosta ja tapaamisoikeuksista. Samassa voi myös vaatia yhteisenä käytettyä koti-irtaimistoa tai muuta irtainta omaisuutta, kuten puolison omistamaa ja omassa käytössä olevaa henkilöautoa omaan käyttöönsä.

Päätös on voimassa enintään kaksi vuotta.

Kuka vastaa asuntoon kohdistuvista kustannuksista?

Lähtökohtaisesti asuntoon jäänyt jää yksin vastaamaan asumisesta aiheutuvista maksuista, kuten sähkö-, vesi- ja lämmityskuluista. Yhteisesti vastattaviksi kuluiksi jäävät kiinteistövero, yhtiövastike ja muut sellaiset kulut, jotka kuuluvat omistajalle. Asuntoon jääneen kanssa kannattaa kuitenkin neuvotella siitä, suostuuko tämä vastaamaan yksin kaikista asuntoon kohdistuvista maksuista, mukaan lukien omistajalle kuuluvista maksuista. Etenkin silloin, kun asuntoon jääneellä on tarkoitus lunastaa poismuuttaneen osuus tai asumisen odotetaan olevan pitkäkestoinen vaikeasta myyntitilanteesta johtuen.

Jos kumpikaan puolisoista ei halua jäädä asuntoon, jakautuvat kaikki asunnosta aiheutuvat kustannukset puoliksi puolisoiden kesken. Taloudellisesti tämä on usein raskain vaihtoehto molemmille, mutta tällöin myöskään mitään asumiskorvausta ei tule puolin ja toisin maksettavaksi avioerotuomion jälkeiseltä ajalta.

Lue lisää

Aiheeseen liittyviä blogi-kirjoituksia
Avioerohakemus
Pesänjakajahakemus avioero-ositusta varten

7 päivän haaste:

Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen 

5 päivän haaste:

Osallistu ilmaiseen 5 päivän haasteeseen

© 2020 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close