Kumman vanhemman luona lapsi asuu eron jälkeen?

Lapsen asumisessa on kyse siitä, kumman vanhemman luona lapsen virallinen osoite on. Lapsi voi virallisesti asua vain yhdessä osoitteessa, vaikka tosiasiassa lapsi viettäisikin yhtä paljon aikaa kummankin vanhemman kotona.

Sitä vanhempaa, jonka luona lapsi virallisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi ja toista vanhempaa kutsutaan etävanhemmaksi. Lähivanhemman osoitteeseen tulee lapsen posti ja osoitteen mukaan määräytyy lapsen päiväkoti ja koulu. Huomioon tulee myös ottaa, että kunnalla on velvollisuus järjestää koulukuljetus vain lapsen viralliseen osoitteeseen, lapsilisät ja yksinhuoltajakorotus maksetaan lähtökohtaisesti lähivanhemmalle ja lapsi voi esimerkiksi asumistukea määritettäessä kuulua vain yhteen ruokakuntaan eli siihen, missä hänen virallinen osoitteensa on.

Etävanhemmalle tulee sitten vastaavasti velvollisuuksia, kuten velvollisuus maksaa elatusapua ja huolehtia lapsen tapaamisten kuljetusten järjestämisestä ja kustannuksista.

Vuoroasuminen

Joulukuussa 2019 voimaan tullut uudistus lastenhuoltolakiin toi mukanaan vuoroasumisen käsitteen virallistamisen. Vanhemmat voivat nykyään sopia, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona, jos lapsi viettää vähintään 40% ajasta kummankin vanhemman kanssa. Vuoroasumisessa on kuitenkin myös määritettävä kumman vanhemman luona lapsi virallisesti asuu. Virallinen osoite määrää kaikki yllä mainitut asiat: päiväkoti, koulu, asumistuki, lapsilisä jne. Vuoroasumisessa voidaan kuitenkin elatusvelvollisuus määrätä kummalle vanhemmalle vain ja lasten tapaamisten kuljetuskustannukset tulisi jakaa vanhempien kesken. Vuoroasumisessa vanhempia ei myöskään nimitetä etä- ja lähivanhemmiksi.

Kumman luona lapsi asuu eron jälkeen?

Lapsen asumisesta keskusteltaessa kannattaa ottaa huomioon edellä mainitut seikat ja erityisesti silloin, kun lapsi asuu vuoroasumisessa tai tapaamisten on tarkoitus olla laajat, kannattaisi pohtia sitä, tarvitsisiko jompikumpi vanhempi enemmän lapsen asumisen mukanaan tuomia asioita. Onko toisen vanhemman luota esimerkiksi pitkä matka kouluun ja koulukuljetus olisi järkevä saada sinne tai onko toinen vanhempi sillä tavalla vähävaraisempi, että hän voisi hyötyä lapsen asumisen myötä korkeammasta asumistuesta.

Vuoroasumisessa tulee myös ottaa huomioon se, että vuoroasuminen edellyttää yleensä vanhemmilta hyvää keskusteluyhteyttä, yhteishuoltoa ja asumista kohtalaisen lähekkäin tai muuten lapsen asioiden järjestämistä niin, että esimerkiksi koulunkäynti onnistuu molempien vanhempien luota.

Lapsen asumisesta keskusteltaessa onkin hyvä pohtia juuri teidän perheenne erityispiirteitä ja tarpeita ja lapsenne etua. Näistä lähtökohdista saadaan aikaan sopimus, jota kaikki voivat noudattaa.

Katso tästä myös tallenne Saaran live esityksestä, jossa aihetta on käsitelty:

Kirjoittanut lakimies Saara Ahotupa