Kuka hoitaa asioitani, kun olen poissa, mutta kuitenkin vielä läsnä?

Käsi ylös, jos olet vakuuttanut omaisuutesi? Hienoa – ja onneksi moni muukin meistä on niin tehnyt. Käsi ylös, jos olet tehnyt avioehtosopimuksen tai testamentin? Todella hienoa – olet etukäteen varautunut siihen mahdollisuuteen, että avioliittosi saattaakin päättyä ja olet voinut itse päättää, miten haluat, että omaisuuttasi jaetaan avioerotapauksessa tai kuoltuasi.

Mutta oletko varautunut siihen, että sairastutkin esimerkiksi muistisairauteen tai joudutkin vakavaan onnettomuuteen, jolloin et enää pystykään itse huolehtimaan tai päättämään asioistasi? Avioehtosopimus eikä testamenttikaan näissä tapauksissa auta, koska avioehtosopimusta sovelletaan avioerotilanteissa ja testamenttia vasta kuolemasi jälkeen. Kysymys kuuluukin: kuka päättää ja huolehtii sinun asioistasi, kun olet vielä elossa, mutta kykenemätön hoitamaan asioitasi?

Kuka siis hoitaa asioitani, kun olen poissa, mutta kuitenkin vielä läsnä?

Näitä tilanteita varten on olemassa edunvalvontavaltuutus. Tänä vuonna on Digi-ja väestötietoviraston tilastojen mukaan rekisteröity 14 234 holhousasioihin liittyvää valtuutusta ja määrät ovat hiljalleen kasvamassa. Digi-ja väestötietoviraston sivuilla on ohjeita edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen ja voimaansaattamiseen. Myös Muistiliiton sivuilta löytyy hyödyllisiä oppaita aiheesta ja myös ruotsin kielellä.

Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan asiakirjaa, jolla voit varautua siihen, että saatat joutua toimintakyvyttömäksi esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden vuoksi. Valtuutuksen tarkoitus on paitsi antaa valtuuttamillesi henkilöille toimivaltuudet hoitaa asioitasi, myös toimintaohjeet siitä, miten sinua koskevissa asioissa heidän tulee menetellä. Liian usein luullaan, että esimerkiksi aviopuolisolla on täydet oikeudet käyttää ja lakkauttaa molempien pankkitilejä, myydä puolisoiden omaisuutta taikka edes asioida viranomaisten luona toisen puolesta. Näin ei kuitenkaan aina ole ja asioiden hoitaminen saattaa olla hyvinkin hankalaa ja kuormittavaa.

Itsemääräämisoikeus on useimmalle meistä tärkeää: se, että saamme itse päättää omista asioistamme, kun siihen vielä kykenemme. Edunvalvontavaltuutuksella on mahdollista määrätä siitä, miten haluamme, että omaisuuttamme ja arkisia asioitamme (esim. pankkiasioita) hoidetaan ja myös siitä, kuka niitä puolestamme hoitaa. Edunvalvontavaltuutuksella on myös mahdollista määrätä itseä koskevista terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvistä asioista ja päätöksistä. Jos olet tehnyt hoitotahdon, siitäkin on hyvä kirjata tieto edunvalvontavaltuutukseen, jotta tieto olisi myös läheisilläsi.

Edunvalvontavaltuutuksella on monia hyviä puolia:

• se on ensinnäkin sinun itsesi laatima asiakirja, jossa sinun määräyksesi ja toivomuksesi on kirjattu ylös ja niitä tulee asioidesi hoidossa noudattaa.
• valtuutuksella saat itse päättää, kuka asioitasi hoitaa.
• se tulee voimaan vasta tarvittaessa.
• siihen liittyy vähemmän byrokratiaa ja se on edullisempaa kuin jos asioitasi hoitaisi yleinen edunvalvoja.

Myös läheistesi kannalta on yleensä huomattavasti helpompaa noudattaa sinun ennalta antamiasi ohjeita, kuin joutua miettimään miten sinä olisit halunnut, että asiat hoidetaan. Harva meistä muistaa etukäteen keskustella näistä asioista ja siksi ennakolta annetut toimintaohjeet vähentävät omaisten stressiä ja keskinäistä riitelyä.

On hyvä myös muistaa, että edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä huolimatta päätät edelleen itse asioistasi kuten ennenkin: valtuutus saatetaan voimaan vasta sitten, kun et enää itse pysty hoitamaan asioitasi.

Keskiviikkona 17.11.2021 klo 9-11.30 sinulla on tilaisuus keskustella asianajajiemme kanssa edunvalvontavaltakirjan  laadinnasta.

Voit myös keskustella olisiko jo tekemääsi valtakirjaa tarpeen päivittää.Voit varata ajan maksuttomaan kartoitukseen tästä.

Huomioithan, että puhelussa emme anna yksityiskohtaista oikeudellista neuvontaa, vaan arvioimme tarvettasi edunvalvontavaltakirjalle tai sen päivitykselle.