Korkein oikeus on 6.11.2012 antamassaan päätöksessä vahvistanut lesken asemaa entisestään. Aiemmin jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin ja jäämistö on muodostunut pääasiassa yhteisenä kotina käytetystä asunnosta, on leski joutunut päättämään vetoaako tämä testamenttiin vai perintökaaren leskelle antamaan vähimmäissuojaan eli asumissuojaan. Jos vainajalta on jäänyt rintaperillisiä, on näillä lesken vedotessa testamenttiin ollut oikeus saada tällöin lakiosansa joko rahana tai muuna rasitteista vapaana omaisuutena. Leskellä on kuitenkin ollut ja on edelleen oikeus päättää mistä vainajan omaisuudesta lakiosat maksetaan.

Lesken taas vedotessa asumissuojaan ei lakiosasuorituksia ole asumissuojan voimassa ollessa ollut pakko suorittaa.

Korkeimman oikeuden tapauksessa puolisot olivat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, jossa leskelle oli annettu oikeus (ei velvollisuus) maksaa lakiosat rahana. Vainajan omaisuus oli muodostunut pääasiassa yhteisenä kotina käytetystä asunnosta (omistus yhdessä lesken kanssa) ja vainajalta oli jäänyt lakiosaan oikeutettuja perillisiä.

Leski oli vedonnut sekä testamenttiin että perintökaaren suomaan asumissuojaan (oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto koti-irtaimistoineen jakamattomana hallinnassaan). Aikaisemmin tämä ei siis ole ollut mahdollista, vaan leski on joutunut valitsemaan omistusoikeustestamentin ja asumissuojan välillä. Jos leski on halunnut välttyä maksamasta lakiosia, on tämä vedonnut asumisoikeuteensa ja luopunut testamentista. Valinnan vapaudesta huolimatta leski on ollut huonommassa asemassa kuin mitä testamentintekijän tarkoituksena on ollut, sillä leski on saattanut joutua tyytymään pienempään turvaan asumisoikeuden muodossa. (Lue tarkemmin aiemmin vallinneesta tilanteesta täältä.) Toisaalta tämä on saattanut testamenttiin vedotessaan jopa joutua maksamaan lakiosat lainarahalla.

Kyseessä olevassa tapauksessa leskelle annettiin oikeus vedota sekä omistusoikeustestamenttiin että asumissuojaan ja lakiosaperillinen joutui tyytymään lakiosaansa osuutena hallintaoikeuden rasittamiin asunto-osakkeisiin. Lakiosaperillisen kannalta tämän oikeus on näin ollen rajoitteista vapaa vasta sitten, kun leskellä ei ole enää oikeutta vedota asumissuojaan eli kun tämä saa muun asumiseen kelpaavan asunnon omistukseensa tai muuten luopuu asumisoikeudestaan.

Nyt annettu ennakkopäätös siis vahvistaa lesken asemaa, mutta vastaavasti heikentää rintaperillisten oikeuksia kyseessä olevien tilanteiden mukaisissa jakotilanteissa. Leski voi jatkossa ennakkopäätöksen mukaisesti vedota sekä testamenttiin että asumissuojaan ja välttyä maksamasta lakiosia ulkopuolisilla varoilla (esim. lainalla), mutta vain silloin kun testamentissa ei ole velvoitettu testamentinsaajaa suorittamaan lakiosia rahana (pelkkä testamentintekijän mainitsema oikeus lakiosien maksamisesta ei siis velvoita), leskellä ei ole omistuksessaan muuta asumiseen kelpaavaa asuntoa ja kun vainajan omaisuus muodostuu pääosin yhteisenä kotina käytetystä asunnosta. Aivan jokaiseen tilanteeseen se ei siis sovellu.

Lue lisää

7 päivän haaste:

Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen (sisältää ilmaisen mallipohjan mm. testamentista)

Tarkempaa tietoa löydät alla olevien linkkien kautta

Testamenttipaketti
OMA testamentti -kirja
Blogikirjoituksia testamentiin liittyen 

Blogikirjoituksia perintöön liittyen

Neuvontapalvelut

© 2020 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close