Puolisot tekevät usein keskenään omistusoikeustestamentin, jolla annetaan leskelle omistusoikeus, mutta määrätään samalla kenelle testamentattu omaisuus lesken kuoltua on menevä. Koska leskellä on elinaikanaan päätäntävalta testamentilla saamaansa omaisuuteen, ei näillä ensin kuolleen puolison perillisillä (nyt siis toissijaisilla perillisillä) ole mitään oikeutta tai mahdollisuutta puuttua lesken tekemiin oikeustoimiin lesken elinaikana. Leski voi siis jopa lahjoittaa omaisuuttaan.
Päätäntävalta rajoittuu ainoastaan testamentilla saadun omaisuuden testamenttaamiseen, sillä ensin kuollut puoliso on jo määrännyt, kenelle haluaa omaisuutensa leskenkin kuoltua menevän. Toissijaisista perillisistä tulee siis lesken kuoltua lesken kuolinpesän osakkaita. Heidän osuutensa on yleisimmin puolet lesken omaisuuden säästöstä. Näin silloin kun testamentilla on määrätty esimerkiksi ”meidän molempien kuoltua on omaisuutemme jaettava lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan”.
Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, on molempien puolisoiden perillisten osuus puolet puolisoiden omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Jos puolisoilla on eri perilliset, saattaa riitaa syntyä siitä, miten ja mihin leski on omaisuutta eläessään käyttänyt ja onko heille tulevaa osuutta tahallisesti (tai tahattomasti) vähennetty. Tämähän tällöin vaikuttaa toissijaisille perillisille tulevia osuuksia pienentävästi. Kuten edellä jo mainittiin, voi leski eläessään tehdä lahjoituksia miten haluaa ja kenelle haluaa. Tämä oikeus saattaa kuitenkin aiheutua lahjansaajan kohtaloksi, mikäli ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset vaativat vastiketta tai lahjan palauttamista. Vastikevaatimus tulee tehdä ennen perinnönjakopäätöstä. Tämän jälkeen sillä ei ole vaikutusta.
Vastikevaatimus edellyttää, että;
- Omaisuus on kyseisestä lahjoituksesta johtuen olennaisesti vähentynyt. Oikeuskäytännössä vastikkeeseen on katsottu olevan oikeus, kun lahjan arvo on ollut 1/4 lesken omaisuudesta. Mikäli leski on ollut varakas, tulee kuitenkin huomioitavaksi tätäkin pienempi osuus, sillä rahamääräinen arvo on tällöin suurempi. Sama pätee myös lesken tekemiin merkittäviin säästöhenkivakuutuksiin, vaikka näitä ei yleisesti ottaen huomioidakaan esimerkiksi omaisuuden säästössä perukirjassa tai perintöverotuksessa. Tavanomaisia lahjoja ei siis kuitenkaan huomioida.
- Leski ei ole huomioinut toissijaisten perillisten oikeutta asianmukaisesti huomioon. Mahdolliset ennakkoperinnöt eivät kuitenkaan oikeuta vastikkeeseen, jos ne ovat toteutettavissa kokonaisuudessaan perinnönjaossa lahjansaajan perintöosuudesta.
Lesken kuoltua toteutetaan sitten ensin laskennallinen pesänjako, jossa vastikkeen arvo lisätään lesken omaisuuden säästöön. Saatu summa jaetaan puoliksi, jolloin toissijaisten perillisten osuus on puolet ja lesken perillisten osuus puolet. Mikäli tätä vastiketta ei voida reaalisessa pesänjaossa suorittaa, on lahjansaajalla kuitenkin mahdollinen palautusvastuu itse lahjan tai lahjan arvon osalta vain tietyissä tilanteissa.
Lahjan palauttaminen edellyttää lahjansaajan tietoisuutta seuraavista seikoista:
- Leski on perinyt puolisonsa,
- Ensin kuolleella puolisolla on toissijaisia perillisiä,
- Lahjoitus on niin merkittävä, että lahjansaajan olisi tullut ymmärtää lahjoituksen loukkaavaan toissijaisten perillisten oikeutta.
Sillä ei siis ole merkitystä, mikä on ollut lesken tarkoitus, vaan sillä, onko lahjansaaja toiminut vilpittömällä mielellä. Ensisijaisesti lahjoituksen tulee kuitenkin olla niin merkittävä, että se on vähentänyt omaisuutta merkittävästi (1/4 tai alle, jos leski varakas).
Huom! Tässä kirjoituksessa on kyse nimenomaan ensin kuolleen perillisten oikeuksista, ei lesken perillisten oikeuksista ensin kuolleen puolison elinaikanaan tekemiä lahjoituksia kohtaan.
Lue lisää
7 päivän haaste:
Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen (sisältää ilmaisen mallipohjan mm. testamentista)
Tarkempaa tietoa löydät alla olevien linkkien kautta
Testamenttipaketti
OMA testamentti -kirja
Blogikirjoituksia testamentiin liittyen
