
Testamenttaaminen yleishyödyllisille kohteille on lisännyt viime aikoina suosiotaan erityisesti median esiin nostamien teemojen ansiosta ja Hyvä Testamentti-kampanjan ansiosta.
Alla on luetteloitu 5 asiaa, jotka on hyvä huomioida ja tehdä, mikäli halutaan testamentata hyväntekeväisyyteen.
1. Testamentattava omaisuus
Aivan alkuun on hyvä miettiä mitä omaisuutta hyväntekeväisyyteen halutaan testamentata. Ollaanko testamenttaamassa koko omaisuutta, tiettyä rahasummaa vai tiettyä omaisuuserää (esim. asunto-osake). Tämä vaikuttaa testamentin sisältöön ja myös laadittaessa huomiota kiinnitettäviin asioihin, kuten lakiosaoikeuksiin, puolison avio-oikeuteen tai mahdollisiin ongelmiin testamentin vastaanottamisessa tai saajien oikeuksissa jäämistöön ja testamenttiin.
2. Testamentinsaajana oleva järjestö
Ymmärrettävästi seuraavaksi tulee miettiä mitä kohdetta halutaan tukea ja selvittää eri kyseistä kohdetta tukevat järjestöt.
Kun sopiva järjestö löytyy, kannattaa kyseiseen järjestöön soittaa suoraan, keskustella testamenttiasioista vastaavan henkilön kanssa ja ilmoittaa aikeista testamentata heille. Järjestöltä on hyvä pyytää heidän tarkka nimensä ja rekisteritunnuksensa testamenttia varten. Kannattaa myös suoraan kysyä, miten asian kanssa tulee edetä ja onko järjestöllä toiveita saannon osalta sekä miten ja mihin he mahdollisesti käyttäisivät testamentilla saamansa omaisuuden.
Useimmiten järjestöt toivovat mahdollisimman avointa määräystä, jolla ei aseteta ehtoja saannolle. Mikäli testamenttimääräyksessä asetetaan kovin tarkkoja ehtoja miten ja mihin varat tulee käyttää, saattaa tämä aiheuttaa melkoisia rajoituksia omaisuuden hyödyntämiselle. Tämä kannattaa siis varmistaa suoraan kyseisestä järjestöstä. Pahimmassa tapauksessa järjestö kieltäytyy ottamasta testamenttia vastaan eikä testamentin tekijän toive tältä osin toteudukaan.
Useimmat järjestöt sitten tarjoavat joko mallipohjia ja ohjeita käyttöön testamentin laatimista varten tai ohjaavat testamentintekijät suosittelemilleen juristeille.
3. Testamentin laatiminen
Kun tiedetään mitä omaisuutta aiotaan testamentata, mille järjestölle halutaan testamentata ja miten testamenttimääräys on hyvä muotoilla, voidaan testamentti sitten laatia joko itse tai käyttää apuna juristia. Usein testamentin voi hyvinkin itse laatia, jos koko omaisuus halutaan jättää yhdelle hyväntekeväisyyskohteelle.
Jos testamentinsaajia on useampi tai omaisuutta halutaan jättää myös perillisille, on tällöin jo syytä kääntyä juristin puoleen. Itse olen avustanut järjestöjä tilanteissa, joissa huonosti laaditun testamentin seurauksena juuri itse järjestölle on aiheutuneet valtavat kustannukset pelkästä testamentin vastaanottamisesta, tai perillisten kanssa on aiheutunut tarpeettomasti riitaa epäselvien määräysten johdosta. Tämä ei varmastikaan ole ollut testamentintekijöiden tarkoituksena tai toiveena.
Erityisen tärkeätä on aina myös huomioida omat lakiosaperilliset tai oman puolison mahdollinen avio-oikeus. Huolimattomasti laadittu testamentti aiheuttaa usein ongelmia tai tarpeetonta mielipahaa, jos näitä saajia ei ole huomioitu testamenttia laadittaessa.
Jos testamentti laaditaan juristin luona ovat myös mahdolliset moitekanteet epätodennäköisempiä tai ainakin sellaisten menestymismahdollisuus on minimoitu.
4. Allekirjoitukset
Jos testamentti laaditaan itse, on syytä olla tarkkaana testamentin allekirjoittamisen kanssa. Testamentin todistajien tulee olla esteettömiä ja heidän tulisi olla yhtä aikaa läsnä. Heidän tulee tietää allekirjoittavansa testamenttia ja että tekijä allekirjoittaa sen omasta vapaasta tahdostaan. Todistajien ei kuitenkaan tarvitse tietää testamentin varsinaista sisältöä.
5. Säilytys
Testamentin ehkä kaikkein paras säilytyspaikka on pankin tallelokero. Pankki saa automaattisesti tiedon asiakkaidensa kuolemasta ja lähettää tällöin vainajan viimeiseen osoitteeseen tiedon voimassa olevasta asiakkuudesta. Tallelokeroa ei pääse ennen perunkirjoitusta kukaan tyhjentämään oma-aloitteisesti vaan siellä ollut omaisuus luetteloidaan ja testamentista otetaan kopio. Alkuperäistä testamenttia ei kukaan siis tässä vaiheessa pääse tuhoamaan. Tässä on kuitenkin se ongelma, että jos perillisiä on yksi tai perilliset yhteistuumin päättävätkin olla ilmoittamatta testamentinsaajalle tai kenellekään muullekaan testamentista, ei testamentinsaajana mahdollisesti oleva järjestö koskaan saa heille tarkoitettua osuuttaan jäämistöstä.
Tämän estämiseksi on pankin tallelokerossa säilytettävän yhden alkuperäisen kappaleen lisäksi hyvä antaa testamentista myös yksi alkuperäinen kappale itse järjestölle. Testamentti on kuitenkin voimassa 10 vuotta vainajan kuoltua, joten jos tieto kuolemasta tavoittaa järjestön vasta vuosien kuluttua, on sen ainakin periaatteessa mahdollista peräännyttää koko mahdollinen perinnönjako ja järjestö voi tällöin vaatia testamentilla heille määrättyä osuuttaan.
Jos testamenttia sitten jälkikäteen haluaakin muuttaa, olisi erityisen tärkeä ilmoittaa asiasta järjestölle väärinkäsitysten välttämiseksi ja erityisesti mainita aikaisempien testamenttien peruuttamisesta uudessa testamentissa.
Itse en useimmiten suosittele useamman alkuperäisen testamenttikappaleen laatimista. Silloin kun saajana on hyväntekeväisyyskohde tai joku muu kuin lakimääräinen perillinen, on tämä vaihtoehto kuitenkin tärkeä miettiä oma tilanne ja mahdolliset odotettavissa olevat perintöriidat huomioiden.
Lue lisää
7 päivän haaste:
Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen (sisältää ilmaisen mallipohjan mm. testamentista)
Tarkempaa tietoa löydät alla olevien linkkien kautta