Esko on viisikymppinen mies, jonka äiti, Pirjo, kuoli Eskon ollessa parikymppinen. Pirjo oli naimisissa Jorman kanssa (joka ei ollut Eskon isä) ja he olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan leski perii ensin kuolleen puolison. Testamentissa ei ollut mainintaa kenelle ensin kuolleen puolison osuus on menevä lesken kuoltua.
Kun äiti sitten kuoli, päätti Esko kunnioittaa äitinsä toivetta ja hyväksyi testamentin vaatimatta lakiosaansa ollen siinä ymmärryksessä, että saa kyllä osuutensa sitten, kun Jormasta aika jättää. Jorma kuoli keväällä ja nyt selvisi, ettei Esko olekaan saamassa kuolinpesästä mitään. Miten tämä voi olla?! Eskohan nimenomaan ei halunnut loukata Jorman tunteita ja kunnioitti Pirjon toivetta.
Jos hyväksyy testamentin, jonka oma vanhempi on tehnyt uuden puolisonsa kanssa, eikä vaadi lakiosaansa, menettää oikeutensa perintöön kokonaan!
On surullisen yleistä, että lesken oikeuksia ajatellen ei haluta pesästä mitään tämän eläessä ja tämän vuoksi testamentti hyväksytään ilman ehtoja. Tästä kuitenkin seuraa, että jos testamentissa ei ole mainittu kenelle ensin kuolleelta puolisolta tuleva omaisuus on menevä lesken kuoltua, leski voi testamentata omaisuutensa kenelle ja miten haluaa. Jos leski on oma isä/äiti, on toki oikeus tämän jälkeen tulevaan lakiosaan, mutta ensin kuolleen puolison omaisuuteen ei oikeutta enää ole.
Jos on siis saanut oman vanhempansa laatiman testamentin tiedoksi, on hyvä tehdä erillinen lakiosailmoitus testamentin saajalle, eli että vaatii lakiosaansa perittävän jälkeen. Jos testamenttiin sisältyy seuraamuksia lakiosan vaatimisesta, kannattaa tällöin toki tilannekohtaisesti miettiä, mitä kustakin vaihtoehdosta seuraa. Joka tapauksessa on syytä miettiä tarkkaan, ennen kuin laittaa rastin kohtaan ”Hyväksyn testamentin ja sitoudun olemaan sitä millään perusteella moittimatta.”
Lue lisää
7 päivän haaste:
Osallistu ilmaiseen 7 päivän haasteeseen (sisältää ilmaisen mallipohjan mm. testamentista)
