Riitainen ero – miten edetä?

Avioerohakemusten määrä kasvaa yleensä aina alkuvuonna, joka on näkynyt myös tänä vuonna asiakkaidemme yhteydenotoissa. Avioero ja siihen mahdollisesti liittyvä perheen hajoaminen on henkisesti hyvin raskasta, jolloin omien asioiden hoitaminen voi olla hyvinkin haastavaa.  Usein asiakkaallamme onkin jonkin yksittäisen ongelman lisäksi suurimpana huolenaiheena se, ettei tiedetä, miten edetä omassa asiassa ja mistä kaikesta pitäisi sopia. Olen koonnut alle avioeroprosessin etenemiseen liittyviä tärkeimpiä vaiheita etenkin taloudelliselta kannalta. Aikaisemman blogikirjoituksen siitä, mistä lapsia koskevista asioista vanhempien tulee sopia avioeron yhteydessä pääset lukemaan tästä.

1. Miten avioeroa haetaan?

Eroa haetaan käräjäoikeudelta, jonka tuomiopiirissä jommallakummalla puolisoista on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Kirjallisen hakemuksen voi tehdä joko toinen puoliso yksin tai molemmat puolisot yhdessä. Avioerohakemusta ei tarvitse erikseen perustella eli eron syitä ei tarvitse erikseen ilmoittaa. Hakemus voidaan jättää käräjäoikeuden kansliaan taikka lähettää käräjäoikeuteen sähköpostitse tai postitse.

Avioerohakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös erilaisia liitännäisvaatimuksia muiden avioeroon tai yhteiselämän lopettamiseen liittyvien asioiden suhteen. Näitä liitännäisasioita ovat esimerkiksi pesänjakajan määrääminen, elatusavun vahvistaminen, lapsen huolto ja tapaamisoikeus. Mikäli liitännäisvaatimukset esitetään avioerohakemuksen yhteydessä, suosittelen kääntymään jo hakemusta laadittaessa asiantuntijan puoleen oikeuksien varmistamiseksi.

Tästä löydät tarkemmat ohjeet avioerohakemuksen tekemiseksi.

2. Mitä tarkoitetaan avioeron vireilletulopäivällä ja harkinta-ajalla?

Avioero tulee vireille, kun avioerohakemus saapuu käräjäoikeuteen. Avioeron vireilletulohetki on tärkeä, sillä sitä pidetään ositusperusteen syntyhetkenä ja se määrittää, mikä omaisuus huomioidaan osituksessa.

Harkinta-ajan alkaminen riippuu taas siitä, onko hakemus tehty yhdessä vai ainoastaan vain toisen puolison toimesta. Jos eroa on haettu yhdessä, alkaa harkinta-aika hakemuksen vireilletulosta. Jos vain toinen puolisoista on hakijana, harkinta-aika alkaa vasta siitä, kun hakemus on annettu vastapuolelle tiedoksi. Avioerohakemus voidaan perua vielä harkinta-ajan kuluessa ennen kuin käräjäoikeus on tuominnut puolisot avioeroon.

Kuuden (6) kuukauden harkinta-ajan jälkeen kumpi tahansa puolisoista voi hakea lopullista avioeroa yksin. Lopullista avioeroa tulee kuitenkin hakea yhden vuoden sisällä, muutoin avioeroa koskeva asia raukeaa. Mikäli puolisot ovat asuneet kuitenkin yhtäjaksoisesti erillään viimeiset kaksi vuotta, avioeron saa ilman harkinta-aikaa.

3. Mitä tarkoitetaan omaisuuden osituksella ja erottelulla?

Menettelyä, jossa avioliiton päätyttyä toteutetaan avio-oikeus ja selvitetään kummankin puolison omaisuus, kutsutaan ositukseksi. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan jommankumman osapuolen vaatimuksesta eli osituksen suorittamista tulee vaatia tehtäväksi.

Lain mukaan avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan pääsääntöisesti puolittamisperiaatteen mukaisesti seuraavasti:

Matti ja Maija ovat hakevat avioeroa ja heillä on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen. Matin omaisuus on 200 000 € ja Maijan 100 000 €. Yhteenlasketun avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on 300 000 euroa, jolloin kummankin avio-osa on 150 000 euroa eli tämä on se summa, mikä kummankin tulee eron jälkeen saada. Näin ollen Matti on velvollinen maksamaan Maijalle tasinkoa 50 000 euroa.

Avio-oikeuden perusteella sillä puolisolla, jolla on vähemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta, on oikeus saada tasinkoa enemmän omistavalta puolisolta; tasinko on verovapaata.

Puolittamisperiaatteesta voidaan poiketa avioehtosopimuksella. Menettelyä kutsutaan omaisuuden erotteluksi, jos puolisoilla on avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Jos puolisoilla on sekä avio-oikeuden alaista että siitä vapaata omaisuutta, toimitetaan sekä omaisuuden ositus että erottelu.

4. Milloin ositus voidaan tai tulee tehdä?

On tärkeä tiedostaa, että omaisuuden ositus voidaan suorittaa heti, kun avioero on tullut vireille. Ennen avioeron vireilletuloa voidaan sen sijaan laatia osituksen esisopimus. Yleensä ositus on järkevää toimittaa mahdollisimman pian avioeron jälkeen.

Vaikka varsinaista osituspakkoa ei ole, osituksen toimittaminen on tärkeää, sillä vasta ositus päättää avioliiton solmimisen yhteydessä syntyneen avio-oikeuden. Koska ositusvaateelle ei ole asetettu määräaikaa, ex-puoliso saattaa palata asiaan vuosienkin jälkeen erosta. Osituksen puuttuminen voi vaikeuttaa mm. yhteisenä kotina käytetyn asunnon myyntiä sekä kuolleen puolison jälkeen laadittavaa perunkirjoitusta ja perinnönjakoa. Jo laadittua osituskirjaa tulee siis säilyttää huolella, sillä sitä tarvitaan vielä eronneen henkilön jälkeen laadittavassa perukirjassa osoittamaan, että avioyhteys on päättynyt. Valitettavan usein asiakkaat kertovat, että ositus entisen puolison kanssa on tehty suullisesti kirjallista osituskirjaa laatimatta tai että osituskirja on heitetty roskiin asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen.

5. Sopimusositus vai pesänjakaja

On ihanteellista, jos puolisot pääsevät keskenään sovintoon ositukseen liittyvistä kysymyksistä. Tällöin he voivat laatia sopimuksen joko itse tai esimerkiksi yhdessä valitseman asiantuntijan avulla; tätä kutsutaan sopimusositukseksi.

Vaikka aluksi vaikuttaisikin siltä, ettei sovintoa saada puolisoiden kesken mistään, kannattaa silti ensin yrittää hoitaa asiaa esimerkiksi omien juristien välityksellä ja vasta neuvotteluyritysten kariuduttua turvautua pesänjakajaan. Usein riidan taustalla on kysymys vain siitä, ettei täysin tiedetä omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan.

Mikäli edellytyksiä sopimusositukselle ei ole, tuomioistuin voi jommankumman osapuolen vaatimuksesta määrätä pesänjakajan toimittamaan osituksen; tätä kutsutaan toimitusositukseksi.

Lisätietoa pesänjakajan hakemisesta löydät täältä.

6. Voiko avioehtosopimuksen tehdä vielä avioeron vireilletulon jälkeen?

On tärkeä tiedostaa, että avioehtosopimus on solmittava ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioehtosopimus tulee laatia ennen kuin avioeroprosessi on laitettu vireille. Mikäli avioeroa pohtivat aviopuolisot ovat keskenään sopineet haluavansa laatia avioehtosopimuksen, tulee se laatia ja rekisteröidä ennen avioerohakemuksen toimittamista käräjäoikeudelle.

7. Käänny asiantuntijan puoleen

Suosittelen asiantuntijan käyttöä osituksessa.  Asiantuntijan laatiman osituskirjan hinta ei useimmiten ole avioeron kokonaiskustannuksissa huomattava ja sillä voidaan saavuttaa merkittäviä etuja.

Me täällä asianajotoimisto Svahnilla autamme asiakkaitamme osituskirjan laadinnassa. Mikäli avioero on riitainen, voimme toimia toisen osapuolen avustajana ja huolehtia, että asiakkaamme edut tulevat varmasti huomioiduksi osituksessa. Mikäli haluatte, että asianajaja Sanna Svahn määrätään pesänjakajaksi toimittamaan avioero-ositus, tästä linkistä voitte pyytää hänen suostumuksen.