ERO! Mistä eronneiden pitää sopia? Osa 1 Lapset

ERO!  Mistä eronneiden pitää sopia?

Osa 1 Lapset

Ero tuli tai on tulossa. Mitä asioista eronneiden pitää sopia? Pyrin tässä blogitekstissä kertomaan mahdollisimman ymmärrettävästi, mistä asioista eronneiden vanhempien tulisi lasten asioista sopia. Kollegani Leena Vesto bloggaa myöhemmin julkaistavassa kirjoituksessaan siitä, mitä omaisuusasioita eroavien pitää sopia.

Lapsia koskevista asioista vanhempien tulee sopia neljästä eri asiasta:

  1. Huolto
  2. Asuminen
  3. Tapaamiset
  4. Elatus

1. Lasten huolto

Mistä sovitaan: Yhteishuolto vai yksinhuolto

 Lasten huollossa on kyse siitä, kuka saa päättää lasten asioista ja kuka saa edustaa lasta.

Erovanhempien kohdalla huoltomuoto säilyy automaattisesti samana kuin ennen eroa, ellei muuta sovita. Suurella osalla vanhemmista on lapsiinsa yhteishuolto. Yhteishuoltajat päättävät lasten asioista ja edustavat lastaan yhdessä. Yksinhuoltaja taas päättää lasten asioista ja edustaa lastaan yksin. Päätettäviä asioita on esim. päivähoitopaikka, koulupaikka, passin hakeminen, tilin avaaminen jne.

Tavallisesti eron jälkeen lapset säilyvät vanhempiensa yhteishuollossa ja vain erityisessä tapauksessa toiselle vanhemmista sovitaan yksinhuolto. Mikäli sovitaan yksinhuollosta, on huollosta erotetulle vanhemmalle mahdollista antaa tietojensaantioikeus lasten asioissa, jolloin hän voi pyynnöstä saada samat tiedot viranomaisiltä kuin huoltajakin.

Lasten huollosta löytyy enemmän tietoa blogikirjoituksestani Lapsen huolto – Kuka päättää lapsen asioista

2. Lasten asuminen

Mistä sovitaan: Kumman vanhemman luona lapset asuvat tai kumman luona on lasten virallinen osoite?

Lasten asumisessa on kyse siitä, kumman vanhemman luona lapset asuvat tai mikäli lapset asuvat vuorotellen kummankin vanhemman luona, niin missä lapsen virallinen osoite on.

Jos lapset asuvat vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen), niin vanhempien tulee sopia siitä, kumman luona on lapsen virallinen osoite. Virallinen osoite määrittää esimerkiksi lapsen päiväkodin, koulun ja koulukyydin sekä vaikuttaa mm. lapsen virallisessa osoitteessa asuvan vanhemman tukiin kuten asumistukeen. Vuoroasumisessa tulee myös sopia tarkemmin vuoroasumisen tarkemmasta sisällöstä. Tästä lisää lasten tapaamisissa. Vuoroasuminen erityisesti sopii vanhemmille, jotka ovat hyvissä väleissä keskenään ja asuvat lähellä toisiaan siten, että lasten kulkeminen tai kuljettaminen vanhemmalta toiselle ja päiväkotiin tai kouluun sujuu helposti.

Jos lapset eivät vuoroasu, tulee sopia, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Asuminen vaikuttaa samalla tavalla kuin vuoroasumisessa lapsen ja vanhemman palveluihin ja tukeen. Lapsi asuu tavallisesti sen vanhemman luona, jonka kanssa hän viettää enemmän aikaa.

Lapsen asumisesta lisää tietoa löytyy blogistani Kumman vanhemman luona lapsi asuu eron jälkeen? 

3. Lasten tapaamiset

Mistä sovitaan: Kuinka paljon lapsi tapaa sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu tai mikä on vuoroasumisen tarkempi sisältö?

Lasten tapaamisessa on kyse siitä, kuinka paljon ajastaan lapsi saa viettää kummankin vanhempansa kanssa. Vaihtoehtoja tapaamisille on lukuisia, mutta tavallista on määrittää tapaamiset tavalla tai toisella säännöllisiksi.

Vuoroasuvat lapset ovat tavallisesti vuoroviikoin tai lähes vuoroviikoin vanhempiensa luona esimerkiksi aina parillisina viikkoina äidillä ja parittomina isällä. Ajan voi myös jakaa pienempii yksiköihin ja asettaa vaihdot esimerkiksi muutaman päivän välein. Erityisesti pienille lapsille viikon erossaolo toisesta vanhemmasta voi muodostua liian pitkäksi.

Mikäli lapset eivät vuoroasu vanhempien luona, tulee määrittää minä päivinä lapset ovat toisen vanhemman luona. Tavallisin ratkaisu taitaa olla tapaamiset joka toinen viikonloppu. Viikonloppu voi olla pe-su tai jotenkin pidennetty ratkaisu esim. ke-ma. Tässä kannattaa pohtia perheen viikkoaikataulua, harrastuksia, koulua, päiväkotia ja töitä. Sujuvimmin lapsen vaihtotilanteet menevät, jos lapsi vaihtaa toisen vanhemman luo esim. suoraan koulusta tai päiväkodista ja palautuu tapaamisen jälkeen kouluun tai päiväkotiin. Esimerkiksi tapaaminen torstaina päiväkodista maanantaihin päiväkotiin.

Lisäksi tapaamisissa on hyvä sopia erikseen juhlapyhistä ja loma-ajoista. Mitkä juhlapyhät ovat perheessänne tärkeitä? Juhlapyhät on tapana sopia vuorovuosin samoin kuin loma-ajat. Kesälomalle on yleensä kiva sopia yksi tai useampi pidempi luonapitojakso esimerkiksi vanhemman kesäloman ajalle.

Jos teillä on yhtään mahdollisuutta siihen, että tapaamisten ajankohdista tulee riitaa, niin sopimuksen kannattaa olla niin yksityiskohtainen, että siitä selviää päivämäärän ja kellonajan tarkkuudella tai muuten hyvin yksiselitteisesti, milloin lapsi on kummankin vanhemman luona. Sopimuksesta tulisi siis tällöin ilmetä suoraan, kumman vanhemman luona lapsi on minäkin ajan hetkenä. Hyvin sopuisat vanhemmat voivat jättää sopimukseen enemmän myöhemmin sovittavia ja tarkennettavia asioita.

4. Lasten elatus

Mistä sovitaan: Miten lasten kulut jaetaan vanhempien välillä?

Lasten elatukseen vaikuttavat lasten elatuksen tarve, vanhempien elatuskyky ja lapsen tapaamisoikeuden laajuus eli se, kuinka paljon ajastaan lapsi viettää kummankin vanhemman luona. Lapsen elatuksen määrän määrittämisessä voi käyttää apuna Sosiaalikollegan elatusapulaskuria.

Lapsen elatuksen laskemisesta vuoroasumistapauksessa löydät lisää tietoa blogistani Elatuksen määrä ja vuoroasuminen 

Elatuksesta voi myös kiinteän kuukausimaksun sijaan sopia esimerkiksi, että yhdessä sovitut lapsen kulut maksetaan kuitteja vastaan puoliksi tai että lapsia varten perustetaan tili, jonne ohjataan lapsilisät ja kumpikin vanhempi laittaa sinne tietyn määrän rahaa kuukaudessa lasten hankintoja varten.

Lapsia koskeva sopimus kannattaa käydä vahvistamassa lastenvalvojalla.

Sovussa olevat vanhemmat voivat tehdä hyvinkin luovia ratkaisuja sopiessaan lasten asioiden järjestämisestä ja sopimukseen voi jättää asioita, joista vanhemmat sopivat sitä mukaa, kun tilanteet tulevat vastaan. Mitä riitaisempia vanhemmat ovat, sitä tarkemmin asioista kuitenkin kannattaa sopia ja sitä vähemmän tulkinnanvaraa ja myöhemmin sovittavia asioita sopimukseen kannattaa jättää.

Yhdessä laaditun sopimuksen voi myös tarkastuttaa juristilla, jos haluaa varmuuden siihen, että onko muistanut sopia kaikesta ja että onko sopimus ylipäätään järkevä. Jos tarvitset apua omassa asiassasi, voit varata ajan ilmaiseen kartoitukseen ja katsotaan yhdessä miten omassa asiassasi kannattaisi edetä!

Kirjoittanut: Saara Ahotupa, lakimies

Saara Ahotupa / Lakimies

Saaralla on vankka kokemus erityisesti lapsiasioista ja oikeudenkäynneistä.

Varaa aika Saara Ahotuvalle

© 2021 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

email: toimisto@svahn.fi | puh: +358 40 767 4877

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close