Elatuksen määrä ja vuoroasuminen

Elatusavun määrän laskeminen tilanteissa, joissa lapsi on kummankin vanhemman luona yhtä paljon ajasta, on ollut ongelmallista jo pitkään. Kun vuoroasuminen tuli laissa mahdolliseksi joulukuussa 2019, asiaan tarvittiin selkeä ratkaisu. Nyt syksyn 2020 aikana hovioikeuksista on tullut ratkaisuja elatuksen määrän laskemisesta vuoroasumistilanteissa. Näistä ratkaisuista poimituista ajatuksista olen koostanut tämän kirjoituksen.

Elatusavun määrän laskeminen

Elatusavun määrää lasketaan lastenvalvojalla ja tuomioistuimissa vuonna 2007 julkaistun oikeusministeriön ohjeen ”Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi” avulla. Ohjeeseen perustuvan laskurin, jolla voit määrittää oman elatusapusi suuruutta löydät esimerkiksi sosiaalikollegan nettisivuilta. Ohje ja ohjeeseen perustuva laskuri soveltuvat kuitenkin käyttöön vain tilanteissa, joissa lapsi asuu ja on pääasiassa toisen vanhemman luona ja tapaa toista vanhempaansa vähemmän kuin 40 % ajasta.

Jos lapsi kuitenkin tapaa myös etävanhempaansa yli 40 % ajasta tai asuu kummankin vanhemman luona vuorotellen, ei oikeusministeriön ohjeen mukainen laskukaava sovellu sellaisenaan laskelman tekemiseen. Esimerkiksi luonapitovähennys ei ole riittävä perinteisellä laskukaavalla ja korkein oikeus on jo ratkaisussaan KKO 2010:38 katsonut, että oikeusministeriön ohjeen mukaista suppeaa luonapitovähennystä voidaan arvostella vuoroasumistilanteissa.

Elatuksen määrän laskeminen vuoroasumisessa

Lastenhuoltolain esitöiden mukaan vuoroasumistilanteissa lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua esimerkiksi silloin, kun toisella vanhemmalla on parempi elatuskyky kuin toisella. Elatusapu voidaan tällöin vahvistaa, vaikka kumpikin vanhempi vuorollaan huolehtisi lapsen jokapäiväisestä elatuksesta yhtä laajasti ja he muutenkin suorittaisivat yhtä suuren osuuden lapsen elatuksesta aiheutuvista kustannuksista. Vuoroasumistilanteissa voi myös olla tarpeen vahvistaa lapselle suoritettavaksi elatusapua, vaikka vanhempien elatuskyky olisikin yhtä suuri. Tällainen tilanne voi syntyä muun ohella silloin, kun toinen vanhemmista suorittaa suuremman osuuden lapsen elatuksesta aiheutuvista kustannuksista esimerkiksi maksamalla yksin lapsen päivähoitomaksut. Tällöin voidaan lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi toinen vanhemmista velvoittaa suorittamaan elatusapua.

Tästä tulee huomata, että vaikka lapsi asuisi ja oleskelisi tasan saman verran kummankin vanhemman luona ja kumpikin vanhempi vastaisi puoliksi kaikista lapsen kustannuksista, niin elatus voi silti tulla maksettavaksi, jos toisella vanhemmista on parempi elatuskyky kuin toisella.

Hovioikeuksien ratkaisujen mukaan vuoroasumistilanteessa elatuksen määrän laskemiseen vaikuttaa se, miten lapsen kulut, kuten harrastukset, hankinnat, päivähoito jne. maksut jakautuvat vanhempien välillä. Myös se voidaan huomioida, kummalle vanhemmalle lapsilisät maksetaan. Turun hovioikeus linjasi myös, että vuoroasumistilanteessa kummankin vanhemman on otettava asumisensa järjestämisessä huomioon lapsen asumistarve, jolloin kummankin vanhemman asumiskustannuksista osan on katsottava kohdistuvan lapsen asumiskustannuksiin ja vastaavasti tuo osa on lisättävä lapsen elatuksen tarpeeseen. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vuoroasumistilanteessa kummankin vanhemman asumiskustannuksista vähennetään lapsen osuus asumiskustannuksista.

Jos lapset asuvat saman verran kummankin vanhemman luona ja kumpikin ostaa lapselle oman luonapitonsa aikana tarvittavat vaatteet, hygieniatuotteet, ruoan ja muut jokapäiväiset tarvikkeet ja lasten suuremmat hankinnat kuten ulkovaatteet, harrastusvälineet, puhelin jne jakautuvat tasaisesti, vuoroasuvan lapsen elatuksen tarpeen määrittämisessä ei ole tarkoituksenmukaista huomioida lapsen yleisiä elinkustannuksia, jotka siis jakautuvat muutenkin tasaisesti vanhemmille tai lapsen osuutta kummankaan vanhemman asumiskustannuksista, koska kumpikin vanhempi vastaa näistä jo automaattisesti itse. Lapsen kustannusten muuten jakautuessa vanhempien välillä kohtalaisen tasaisesti, lapsen elatustarpeen määrittämisessä voisikin huomioida vain lapsen muut kulut (harrastus, päiväkoti, iltapäiväkerho, sairauskuluvakuutus,yms), jotka eivät muuten jakautuisi tasaisesti vanhemmille. Lapsen elatuksen tarpeen määrittämisessä huomioitaisiin siis vain kuluja, jotka eivät muuten jakaudu tasaisesti vanhempien välillä. Huomaa tässäkin, että tarkoitan tasaisesti vanhempien elatuskykyjen suhteessa, en tasan.

Miten elatusavun laskeminen on erilaista vuoroasumistilanteessa?

1. Vuoroasumiseen oikeusministeriön ohjetta: ”Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi” käytetään vain soveltuvin osin.
2. Vuoroasumisessa elatusapu voi tulla maksettavaksi, vaikka lapset olisivat yhtä paljon kummankin vanhemman luona ja vanhemmat vastaisivat lapsen kuluista puoliksi, jos kuitenkin vanhempien elatuskykyjen ero on suuri.
3. Elatusavun määrään vaikuttaa myös, miten lapsen kulujen maksaminen jakautuu vanhempien välillä.
4. Myös se voidaan tietyissä tilanteissa huomioida, kummalle maksetaan lapsilisät.
5. Osuus lapsen asumiskustannuksista huomioidaan kummankin vanhemman elatuskykylaskelmassa.

Ratkaisut, joita tämän blogitekstin pohjana on käytetty:

• Turun hovioikeus 23.10.2020, ratkaisu 687, asiassa S 20/430
• Helsingin hovioikeus 3.11.2020, ratkaisu 1522, asiassa S 20/1253

Kirjoittanut lakimies Saara Ahotupa