Testamentit sisältävät usein määräyksiä tietystä rahasummasta tietylle saajalle. Kyse on tällöin rahalegaatista. Tuo legaatti synnyttää tällaiselle testamentinsaajalle oikeuden vaatia pesästä juuri kyseistä rahasuoritusta. Legaatit tulisi aina maksaa ennen varsinaista perinnönjakoa jo pesänselvitysvaiheessa, eli useimmiten perunkirjoituksen ja perinnönjaon välissä. Perintökaaren 22:1.1:n mukaisesti tuo rahasumma on maksettava niin pian kuin se on mahdollista tuottamatta haittaa kenellekään sellaiselle,…

Perittävän kullakin lapsella, ottolapsella tai näiden lapsilla on oikeus lakiosaan. Tämä on puolet kullekin kuuluvasta perintöosasta. Usein nämä kaksi asiaa sekoitetaan keskenään ja puhutaan lakiosasta, kun tarkoitetaankin perintöosaa. Usein myös ymmärretään, että myös muilla perillisillä olisi lakiosaoikeus, mutta näin ei siis ole. Jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia, määräytyy kunkin perillisen perintöosa lain mukaan. Jos…

Jos pesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen kuolinpesän jakamisesta tai kun pesään muusta syystä tarvitaan laajemmilla valtuuksilla toimiva pesänjakaja, voivat kuolinpesän osakkaat hakea pesään käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa. Hakemuksen voivat tehdä myös perintöosuuden luovutuksensaaja, legaatinsaaja (kun osakasasema myönnetty), joko pesän tai pesän osakkaan velkoja tai vainajan velkojen takaaja. Jos vainaja on ollut kuollessaan naimisissa, tulee ensin toimittaa ositus. Koska…

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole niinkään harvinaista, että kuolinpesän osakkaista joku on konkurssissa tai muuten suurten ulosotto-velkojen rasittama. Ikävää ja turhaa on, jos elämän aikana kerrytetyt säästöt menevätkin perinnönjaossa ulkopuoliselle velkojalle! 1) Tällaisessa tilanteessa perittävä voi elinaikanaan tehdä testamentin joko suoraan sukupolven yli eli velkaisen testamentinsaajan omille lapsille tai muiden perillisten hyväksi estäen näin perinnön…

Legaatinsaajalla tarkoitetaan sellaista testamentinsaajaa, jolle on testamentilla määrätty omistusoikeus tiettyyn esineeseen tai rahasummaan tai omaisuutta käyttö- tai tuotto-oikeudella. Yleisesti ottaen legaatinsaaja ei ole osakas. Kuitenkin joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa tälle saattaa olla syytä antaa osakkaan asema osakkaalle kuuluvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Osakkaan oikeuksiin kuuluu mm. vainajan omaisuuden vallinta ja kanteen ajaminen pesän hyväksi. Osakkaalla on myös…

Yleisesti ottaen kuolinpesän osakkaat yhdessä vastaavat kuolinpesän kuluista yhteishallinnon aikana. Melko usein tulee kuitenkin vastaan tilanne, etteivät vainajan tilivarat enää riitäkään laskujen maksamiseen ennen muun omaisuuden realisoimista ja velkojat ovat jo kiivaasti tivaamassa saataviaan. Jos joku kuolinpesän osakkaista haluaa maksella velkoja pois omista varoistaan, tulee tästä sopia muiden osakkaiden kesken. Pääsääntöisesti osakas ei siis voi vaatia…

Kuolema käynnistää automaattisesti kuolinpesän väliaikaisen hallinnon, jossa useimmiten yksi pesän osakkaista ottaa pesän asiat hoitaakseen. Tämän ensisijaisena tehtävänä on selvittää muut osakkaat ja ottaa näihin yhteyttä ilmoittaakseen kuolintapauksesta ja käynnistääkseen kuolinpesän yhteishallinnon. Osakkaita ovat 1) perilliset (lapset, lapsenlapset, vanhemmat, tai muu perintökaaren 18:1 § mukainen henkilö), 2) yleistestamentinsaaja, 3) eloonjäänyt puoliso, 4) toissijaiset perilliset, 5)…

Törmään usein työssäni harhaluuloon, että ensin kuolleen puolison kuoltua jälkeen jäänyt puoliso perii tämän. Jos vainajalla on ollut lapsia, ei leski tällöin todellisuudessa peri tätä vaan saa vain avio-oikeutensa mukaisen osan pesästä (olettaen, ettei avio-oikeutta ole rajoitettu). Tämän osuuden suuruus määräytyy joko lain tai avioehtosopimuksen nojalla. Leski perii ensin kuolleen puolisonsa vain, jos leski on saamassa…

Kuten aiemmassa kirjoituksessani olen maininnut, ei omaa lasta yleisesti ottaen voi täysin sivuuttaa perinnöstä. Tästä huolimatta se on mahdollista, jos lapsi tähän suostuu. Omat lapset saattavat olla jo itsekin eläkeiässä tai niin hyvin varoissaan, etteivät he varsinaisesti tarvitse perintönä tullutta omaisuutta ja varoja, kun taas lapsenlapset varoja tarvitsisivat. Toisaalta saattaa olla myös niin, että yksi…

Jos vainaja on tehnyt testamentin on tämä annettava perillisille todistettavasti tiedoksi. Tiedoksisaamisesta alkaa 6 kuukauden moiteaika, jonka aikana perillinen voi moittia testamenttia. Jos testamentti hyväksytään, tulee siitä lainvoimainen eikä sitä voida moittia mm. siinä olevan muotovirheen johdosta. Sama vaikutus on tosin sillä, ettei testamenttia oikeusteitse 6 kuukauden sisällä tiedoksisaannista moitita. Hyväksyminen tarkoittaa siis moiteoikeudesta luopumista….

Page 3 of 4 1 2 3 4

© 2023 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Ehdot | Hinnasto

                   

email: toimisto@svahn.fi | puh: +358 40 767 4877

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close