Testamentin tiedoksiantaminen ja saajan oikeuden voimaansaattaminen Kirjoituksen laati Maria Jasu. Yleistä Suomessa jäämistönsä jaon osalta voi määrätä testamentilla. Kun kuolinpesässä on testamentti, vaatii se kuitenkin selvitystoimia. Testamentin saajan on saatettava oikeutensa voimaan ja annettava testamentti perillisille tiedoksi, jotta testamentista tulee lainvoimainen. Testamentin tiedoksiantaminen kuuluu aina testamentinsaajan tehtäviin, eikä pesänselvittäjä tai -jakaja saa hoitaa tiedoksiantoa testamentinsaajan…
Kiinteistön jakaminen perinnönjaossa Kuolinpesän jakovaiheessa tulee päätettäväksi, mitä konkreettista omaisuutta kukin kuolinpesän osakas saa perintö- tai lakiosuuteensa. Ensisijaisesti kunkin osakkaan tulisi saada osuuttansa vastaava osuus omaisuudesta. Ongelmaksi muodostuvat tilanteet, joissa perintönä jäänyt omaisuus kattaa pääosin vain kiinteistön eivätkä muut pesän varat mahdollista tasajakoa osakkaiden välillä. Kiinteistön jakaminen perinnönjaossa toteutuu tällöin siten, että kyseinen omaisuus on…
Perheoikeudelliset asiakirjat ja sähköinen allekirjoitus Sähköinen asiointi lisääntyy kaikkialla ja suuri harppaus sähköiseen asiointiin otettiin erityisesti koronapandemian aikana: maailmanlaajuinen pandemia on mullistanut sähköisen asioinnin kokonaan ja aiemmin mahdottomina pidetyt asiat pystytään nyt järjestämään lähes kuten ”normaalina aikana”. Yksi hyvä käytännön esimerkki ovat oikeudenkäynnit, joita oli pakko ryhtyä järjestämään korona-aikaan sähköisten etäyhteyksien välityksellä ja ainakin toimistollamme…
Mitä lesken asumisoikeus tarkoittaa perillisten näkökulmasta? Perintökaaren mukaan leskellä on tietyt oikeudet puolisonsa omaisuuteen, vaikka leskeä ei olisi mahdollisessa testamentissa huomioitu lainkaan. Yksi näistä oikeuksista, ns. vähimmäissuoja, on oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanomaisine irtaimistoineen jakamattomana hallinnassaan. Tämän oikeuden tarkoituksena on turvata lesken asumisolojen jatkuvuus. Käyttöoikeuden laajuus on tarkemmin määritetty Perintökaaren 3:1 a:ssa ja…
Miten turvaan oikeuteni avioeron tai kuolinpesän pesänjaossa? Moni pelkää riitaisten avioerojen tai perinnönjakojen osalta ehkäpä eniten tulevia lainopillisia kuluja. Kulujen säästämiseksi yritetään selvitellä oikeuksiaan itse internetistä saamiensa tietojen perusteella, laaditaan kirjelmät ja vaatimukset pesänjakajalle itse ja osallistutaan kokouksiin ilman lainopillista avustajaa. Vaikka tarkoituksena on ymmärrettävästi vain säästää itselle tulevissa kuluissa, on tämä kuitenkin se suurin…
Mitä tapahtuu vainajan irtaimistolle perinnönjaossa? Vainajan irtaimisto koostuu kahdesta ryhmästä; koti-irtaimistosta ja henkilökohtaisesta irtaimistosta. Koti-irtaimisto käsittää kaikki huonekalut ja asumiseen liittyvät esineet. Henkilökohtainen irtaimisto käsittää työvälineet, korut, vaatteet ja asusteet, soittimet, valokuvat, kirjat ja muut sellaiset esineet, jotka eivät ole koti-irtaimistoa. Ylivoimaisesti yleisin käytäntö on, ettei irtaimistoa luetteloida perukirjaan eikä jakokirjaan, ja että se…
Mitä tehdä, jos saat pesänjakajahakemuksen tiedoksi? Päätä ensin aiotko vaatia pesänjakajahakemuksen hylkäämistä tai vastustaa haettavaa henkilöä vai suostutko haettavan henkilön määräämiseen. Hakemuksen vastustaminen Ensimmäisessä tapauksessa selvitä juristilta onko asiallasi menestymismahdollisuuksia. Jälkimmäisessä tapauksessa sinun tulee esittää tehtävään jotain toista, sopivampaa henkilöä. Vaatimus hakemuksen hylkäämisestä (vastustat hakemusta) Jos pesä on jo jaettu, pesään on jo määrätty pesänjakaja…
Omaisuudenhoitaja alaikäiselle testamentilla Lapsen edunvalvonnasta ja omaisuuden hoidosta vastaavat ensisijaisesti lapsen huoltajat, joita ovat useimmiten tämän omat vanhemmat. Edunvalvojan sijaisen määrääminen Silloin kun lapsen vanhemmat ovat eronneet, on suosittua määrätä alaikäiselle testamentilla tulevalle omaisuudelle joku muu hoitaja, kuin lakimääräinen edunvalvoja. Tällöin puhutaan testamentilla tai perintönä tulevan omaisuuden hoitajasta ja kyse on siis todellisuudessa edunvalvojan sijaisen…
Koska perintövero pitää maksaa? Aikaisemmin perukirjat käsiteltiin ja verotuspäätökset annettiin vainajan viimeisen asuinkunnan verotoimistossa. Verottajan päätöksen saamisessa kesti lähemmäs 12 kuukautta perukirjan toimittamisesta verottajalle. Nykyään perukirjat lähetetään edelleen vainajan viimeisen asuinkunnan verotoimistoon, mutta päätös saatetaan tehdä jossain aivan toisessa verotoimistossa. Näin verottaja on saattanut joissakin tapauksessa lähettää päätöksen jopa 3 kuukauden kuluttua perukirjan toimittamisesta. Tämä…
Testamentin tiedoksiantaminen perunkirjoitustilaisuudessa Olen kirjoittanut testamentin tiedoksiantamisesta aikaisemmin. Tässä kirjoituksessa käyn vielä läpi perunkirjoitustilaisuudessa tapahtuvaa testamentin tiedoksiantamista tarkemmin. Perintökaaren mukaan (PK 14:4.1) testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muuten todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Alkuperäiseen vertaaminen Alkuperäistä testamenttia ei ole tarpeen esittää, eikä laki sellaista edes…