Olen aikaisemmin kirjoittanut ennakkoperinnöstä ja lahjasta. Suomalaisena erikoisuutena on kuitenkin vielä suosiolahjasäännöstö, myös tasajaon tehonyrkiksi tai kateuspykäläksi kutsuttu perintökaaren 7:3:3. Kyseisen pykälän mukaan ”Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole,  …. niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu…

Toimistolle tulee usein tiedusteluita paljonko testamentti maksaa. Todennäköisin karrikoitu vastaukseni tähän on, että ”se riippuu”. Yllättävän usein vastauksena on, että ”tarvitsemme vain hyvin yksinkertaisen testamentin”. Niin. Ehkä näin, mutta mistä soittaja tietää, että tarvitsee vain yksinkertaisen testamentin? Entä miten itse asianajajana voin tietää, tarvitseeko asiakas todellakin vain yksinkertaisen testamentin? Otetaan esimerkiksi Matti ja Maija, jotka…

Perittävän kullakin lapsella, ottolapsella tai näiden lapsilla on oikeus lakiosaan. Tämä on puolet kullekin kuuluvasta perintöosasta. Usein nämä kaksi asiaa sekoitetaan keskenään ja puhutaan lakiosasta, kun tarkoitetaankin perintöosaa. Usein myös ymmärretään, että myös muilla perillisillä olisi lakiosaoikeus, mutta näin ei siis ole. Jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia, määräytyy kunkin perillisen perintöosa lain mukaan. Jos…

Ehkä sille, joka saa nauttia asumisesta etelän auringossa. Ei kuitenkaan aikanaan tulevilla perillisille, jotka tulevat kohtaamaan suuriakin käytännön hankaluuksia perintönsä saamisen ja vainajan käytännön asioiden hoitamisen osalta. Byrokratia ja sen aiheuttamat kustannukset muissa maissa saattavat olla suomalaiselle hämmentäviä ja harmittavia. Perimysjärjestykseen sovellettava laki ja muun muassa lakiosaoikeus on nykyisin määräytynyt Suomen lain mukaan, kunhan perittävä…

Puolisot tekevät usein keskenään omistusoikeustestamentin, jolla annetaan leskelle omistusoikeus, mutta määrätään samalla kenelle testamentattu omaisuus lesken kuoltua on menevä. Koska leskellä on elinaikanaan päätäntävalta testamentilla saamaansa omaisuuteen, ei näillä ensin kuolleen puolison perillisillä (nyt siis toissijaisilla perillisillä) ole mitään oikeutta tai mahdollisuutta puuttua lesken tekemiin oikeustoimiin lesken elinaikana. Leski voi siis jopa lahjoittaa omaisuuttaan. Päätäntävalta…

Yleisesti ottaen, jos vainaja on antanut rintaperilliselleen lahjan, tulkitaan sen olevan ennakkoperintöä. Jos kyse on tavanomaisesta lahjasta, joka on annettu yli 3 vuotta ennen kuolemaa, ei tällaista pääsääntöisesti katsota ennakkoperinnöksi, vaan tavalliseksi lahjaksi. Tavanomaisella lahjalla tarkoitetaan lahjaa, joka ei ole epäsuhdassa vainajan taloudellisiin oloihin. Jos vainaja on antanut lahjan, huomioidaan tämä sitten perinnönjaossa perintöosien suuruutta laskettaessa….

Korkein oikeus on 6.11.2012 antamassaan päätöksessä vahvistanut lesken asemaa entisestään. Aiemmin jos puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin ja jäämistö on muodostunut pääasiassa yhteisenä kotina käytetystä asunnosta, on leski joutunut päättämään vetoaako tämä testamenttiin vai perintökaaren leskelle antamaan vähimmäissuojaan eli asumissuojaan. Jos vainajalta on jäänyt rintaperillisiä, on näillä lesken vedotessa testamenttiin ollut oikeus saada tällöin lakiosansa…

Jos pesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen kuolinpesän jakamisesta tai kun pesään muusta syystä tarvitaan laajemmilla valtuuksilla toimiva pesänjakaja, voivat kuolinpesän osakkaat hakea pesään käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa. Hakemuksen voivat tehdä myös perintöosuuden luovutuksensaaja, legaatinsaaja (kun osakasasema myönnetty), joko pesän tai pesän osakkaan velkoja tai vainajan velkojen takaaja. Jos vainaja on ollut kuollessaan naimisissa, tulee ensin toimittaa ositus. Koska…

HUOM! Alla olevan artikkelin kirjoittamisen jälkeen Korkein oikeus on 6.11.2012 antanut ennakkopäätöksen, joka muuttaa lesken ja perillisten aseman merkittävästi otsikon mukaisessa tilanteessa. Voit lukea päätöksen täältä. Uudempi artikkeli koskien muutosta löytyy täältä. Jos vainaja on tehnyt omistusoikeustestamentin lesken hyväksi ilman määräystä kenelle omaisuus on menevä lesken jälkeen (toissijaismääräys), saa leski koko omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Ongelmia…

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole niinkään harvinaista, että kuolinpesän osakkaista joku on konkurssissa tai muuten suurten ulosotto-velkojen rasittama. Ikävää ja turhaa on, jos elämän aikana kerrytetyt säästöt menevätkin perinnönjaossa ulkopuoliselle velkojalle! 1) Tällaisessa tilanteessa perittävä voi elinaikanaan tehdä testamentin joko suoraan sukupolven yli eli velkaisen testamentinsaajan omille lapsille tai muiden perillisten hyväksi estäen näin perinnön…

Page 9 of 11 1 7 8 9 10 11

© 2021 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

email: toimisto@svahn.fi | puh: +358 40 767 4877

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close