Tekisinkö testamentin? Miksi ihmeessä, enhän ole kuolemassa? Näin ajattelee yllättävän moni. Herää kysymys, tietävätkö nämä ihmiset todellisen kuolinhetkensä etukäteen? Vai ajattelevatko he elävänsä ikuisesti? Itse en (onneksi) tiedä omaa kuolinhetkeäni ja tiedän myös, että joku päivä varmasti kuolen. Tietysti toivon, että eläisin mahdollisimman pitkään, mutta koska en tähän oikeastaan pysty vaikuttamaan, olen tehnyt testamentin. Näin…

Jos vainaja on ollut kuollessaan avioliitossa, tulee perukirjassa luetteloida vainajan omaisuuden lisäksi myös lesken omaisuus. Tämä saattaa joissakin tapauksissa tuntua käsittämättömältä, erityisesti uusperheissä, joissa leski ei halua paljastaa omaa omaisuuttaan vainajan aiemmasta parisuhteesta syntyneille lapsille tai vainajan muille perillisille. Koska verottaja laskee perittävälle kuuluvan avio-osan perusteella perintöosat, tulee kuitenkin myös lesken omaisuus merkitä ja arvostaa perukirjaan….

Testamentille on laissa asetettu tiukat muotomääräykset; sen tulee olla kirjallisesti laadittu ja sen tulee olla kahden esteettömän todistajan läsnäollessa allekirjoitettu. Lisäksi todistajien tulee myös itse allekirjoittaa testamentti. Tietyissä poikkeustapauksissa on mahdollista poiketa edellämainituista muotomääräyksistä. Jotta näistä muotovaatimuksista voidaan poiketa, tulee kyseessä olla hätätila esim. sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi. Kyse on tällöin ns. hätätilatestamentista….

Testamentilla voidaan määrätä varallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä kuoleman jälkeen, mutta sillä ei voida sitovasti määrätä alaikäisen huoltoon liittyvistä asioista. Lapsen huollosta määrääminen edellyttää aina myös tuomioistuimen vahvistamista henkilöstä, jossa testamentin tekijän toive tietystä henkilöstä toki huomioidaan ensisijaisena ehdotuksena. Testamentilla voidaan kuitenkin määrätä lapselle testamentin nojalla tulevan omaisuuden hoidosta. Tämä saattaa olla tarpeen, mikäli lapsi itse, lapsen toinen…

Legaatinsaajalla tarkoitetaan sellaista testamentinsaajaa, jolle on testamentilla määrätty omistusoikeus tiettyyn esineeseen tai rahasummaan tai omaisuutta käyttö- tai tuotto-oikeudella. Yleisesti ottaen legaatinsaaja ei ole osakas. Kuitenkin joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa tälle saattaa olla syytä antaa osakkaan asema osakkaalle kuuluvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Osakkaan oikeuksiin kuuluu mm. vainajan omaisuuden vallinta ja kanteen ajaminen pesän hyväksi. Osakkaalla on myös…

Yleisesti ottaen kuolinpesän osakkaat yhdessä vastaavat kuolinpesän kuluista yhteishallinnon aikana. Melko usein tulee kuitenkin vastaan tilanne, etteivät vainajan tilivarat enää riitäkään laskujen maksamiseen ennen muun omaisuuden realisoimista ja velkojat ovat jo kiivaasti tivaamassa saataviaan. Jos joku kuolinpesän osakkaista haluaa maksella velkoja pois omista varoistaan, tulee tästä sopia muiden osakkaiden kesken. Pääsääntöisesti osakas ei siis voi vaatia…

Kuolema käynnistää automaattisesti kuolinpesän väliaikaisen hallinnon, jossa useimmiten yksi pesän osakkaista ottaa pesän asiat hoitaakseen. Tämän ensisijaisena tehtävänä on selvittää muut osakkaat ja ottaa näihin yhteyttä ilmoittaakseen kuolintapauksesta ja käynnistääkseen kuolinpesän yhteishallinnon. Osakkaita ovat 1) perilliset (lapset, lapsenlapset, vanhemmat, tai muu perintökaaren 18:1 § mukainen henkilö), 2) yleistestamentinsaaja, 3) eloonjäänyt puoliso, 4) toissijaiset perilliset, 5)…

Törmään usein työssäni harhaluuloon, että ensin kuolleen puolison kuoltua jälkeen jäänyt puoliso perii tämän. Jos vainajalla on ollut lapsia, ei leski tällöin todellisuudessa peri tätä vaan saa vain avio-oikeutensa mukaisen osan pesästä (olettaen, ettei avio-oikeutta ole rajoitettu). Tämän osuuden suuruus määräytyy joko lain tai avioehtosopimuksen nojalla. Leski perii ensin kuolleen puolisonsa vain, jos leski on saamassa…

Kuten aiemmassa kirjoituksessani olen maininnut, ei omaa lasta yleisesti ottaen voi täysin sivuuttaa perinnöstä. Tästä huolimatta se on mahdollista, jos lapsi tähän suostuu. Omat lapset saattavat olla jo itsekin eläkeiässä tai niin hyvin varoissaan, etteivät he varsinaisesti tarvitse perintönä tullutta omaisuutta ja varoja, kun taas lapsenlapset varoja tarvitsisivat. Toisaalta saattaa olla myös niin, että yksi…

Jos vainaja on tehnyt testamentin on tämä annettava perillisille todistettavasti tiedoksi. Tiedoksisaamisesta alkaa 6 kuukauden moiteaika, jonka aikana perillinen voi moittia testamenttia. Jos testamentti hyväksytään, tulee siitä lainvoimainen eikä sitä voida moittia mm. siinä olevan muotovirheen johdosta. Sama vaikutus on tosin sillä, ettei testamenttia oikeusteitse 6 kuukauden sisällä tiedoksisaannista moitita. Hyväksyminen tarkoittaa siis moiteoikeudesta luopumista….

Page 10 of 11 1 8 9 10 11

© 2021 ASIANAJOTOIMISTO SVAHN OY | Rekisteriseloste | Käyttöehdot | Etämyynnin ennakkotiedot | Hinnasto

                   

email: toimisto@svahn.fi | puh: +358 40 767 4877

Tämä sivusto hyödyntää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivustolla eteenpäin hyväksyt evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close