ERO! Mistä eronneiden pitää sopia? Osa 1 Lapset Ero tuli tai on tulossa. Mitä asioista eronneiden pitää sopia? Pyrin tässä blogitekstissä kertomaan mahdollisimman ymmärrettävästi, mistä asioista eronneiden vanhempien tulisi lasten asioista sopia. Myöhemmin julkaistavassa kirjoituksessa kerrotaan siitä, mitä omaisuusasioita eroavien pitää sopia. Lapsia koskevista asioista vanhempien tulee sopia neljästä eri asiasta: Huolto Asuminen Tapaamiset Elatus…
Elatuksen määrä ja vuoroasuminen Elatusavun määrän laskeminen tilanteissa, joissa lapsi on kummankin vanhemman luona yhtä paljon ajasta, on ollut ongelmallista jo pitkään. Kun vuoroasuminen tuli laissa mahdolliseksi joulukuussa 2019, asiaan tarvittiin selkeä ratkaisu. Nyt syksyn 2020 aikana hovioikeuksista on tullut ratkaisuja elatuksen määrän laskemisesta vuoroasumistilanteissa. Näistä ratkaisuista poimituista ajatuksista olen koostanut tämän kirjoituksen. Elatusavun määrän…
Kumman vanhemman luona lapsi asuu eron jälkeen? Lapsen asumisessa on kyse siitä, kumman vanhemman luona lapsen virallinen osoite on. Lapsi voi virallisesti asua vain yhdessä osoitteessa, vaikka tosiasiassa lapsi viettäisikin yhtä paljon aikaa kummankin vanhemman kotona. Sitä vanhempaa, jonka luona lapsi virallisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi ja toista vanhempaa kutsutaan etävanhemmaksi. Lähivanhemman osoitteeseen tulee lapsen posti…
Olen viimeaikaisissa keskusteluissani asiakkaideni ja lukijoideni kanssa huomannut, kuinka monella tuntuu olevan väärinkäsityksiä siitä, mitkä ovat vuoroasumisen edellytyksiä. Kenen edusta on kyse? Valitettavasti vuoroasumista usein vaaditaan vetoamalla tasa-arvoon tai omaan etuun tavata lastaan. Laki lähtee kuitenkin nimenomaan lapsen edusta tavata toista vanhempaansa, eli päätöksissä huomioidaan ensisijaisesti lapsen etu, ei vain toisen vanhemman etua. Vuoroasumisen edellytykset 1. Toimiva…
Vieraannuttaminen on piirre, jota kohtaan hoitamissani lapsiasioissa yhä useammin. Jokaisessa tapauksessa, riippumatta lopputuloksesta, häviäjänä on lapsi. Vaikka lapsi saataisiin vieraannuttajalta tuomioistuimen päätöksellä pois, jatkuu lapsen manipulointi ja vieraannuttaminen tämänkin jälkeen tapaamisten aikana tai muutoin. Aiheesta on kirjoittanut paljon Anja Hannuniemi, joka on juuri (30.5.2015) esittänyt asiasta väitöskirjansa ”Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja vieraannuttaminen lapsen huoltoriidoissa”. Myös YLE on…
Yleisin lasten huoltomuoto avioeron jälkeen on nykyään yhteishuolto. Sen katsotaan olevan lapsen edun ja vanhemmuuden säilyttämisen kannalta tärkeä tekijä. Yhteishuollosta poikkeamiseen tarvitaankin tästä syystä melko hyviä perusteita. Aikaisemmin äideille myönnettiin herkemmin oikeudet lasten yksinhuoltoon, kun nykyään siihen vaaditaan jo siis selkeämmät perustelut. Perusteena on useimmiten joko yhden vanhemman yhteistyökyvyttömyys tai se, ettei toimivaa keskusteluyhteyttä saada muodostettua…
Vielä 2010-luvullakin ollaan siinä käsityksessä, etteivät miehet sovellu lapsen lähihuoltajaksi, että he eivät pysty vastaamaan lapsen hoidosta ja huolenpidosta yhtä hyvin kuin äiti ja että lapselle muodostuisi muka emotionaalisesti läheisempi suhde äitiin. Eikö tärkeintä huoltajuudessa olisi nimenomaan se, että vanhemmat yhdessä voisivat turvata lapselle hyvän ja tasapainoisen kasvatuksen, että lapsi erosta huolimatta voisi kokea olevansa rakastettu ja arvostettu yksilö…
Lasten huoltolain mukaan lasten huoltajat yhdessä päättävät lapsen asuinpaikasta. Lapsella voi olla vain yksi asuinpaikka, joten esimerkiksi erotilanteessa lapsi voidaan määrätä asumaan vain toiselle vanhemmista, vaikka käytännössä lapset asuisivatkin vuoroviikoin toisen, eli niin sanotun etävanhemman luona. Lähivanhemmalle, eli sille vanhemmalle jolle lapsi on määrätty asumaan, muodostuu helposti käsitys, että tämä voi yksin päättää lapsen asuinpaikan…