Nyky-yhteiskunnan arvoissa avioliitolle ei enää anneta samanlaista merkitystä parisuhteessa kuin aiemmin. Kuitenkin vielä viime vuonna lainsäädännössä oli kihlauksellekin annettu enemmän merkitystä kuin esim. vuosikymmeniä kestäneelle avoliitolle. Näin ollen lain laatijan silmissä kuukauden kestänyttä kihlausta voitiin pitää osoituksena vakiintuneesta parisuhteesta (tai ainakin lupauksena siitä) ja vuosikymmeniä kestänyt avoliitto taas ei saanut käytännössä mitään merkitystä. Tämä jo surkuhupaisalta kuulostava karrikointi on ollut täyttä totta, mutta on nyt vihdoin pikku hiljaa muuttumassa. Viime vuonna voimaan tullut laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta on tietyiltä osin vahvistanut puolisoiden oikeuksia erotilanteessa.
Mutta entä sitten jos avopuoliso kuoleekin? Lapsettomasta parisuhteesta jäävä avoleski ei edelleenkään peri puolisoaan eikä tällä ole avio-oikeutta vastaavaa oikeutta toisen omaisuuteen, kuten aviopuolisoilla on. Avoliitto on saattanut kestää hyvinkin pitkään, on perustettu perhe ja pidetty muutenkin yhteistä taloutta, mutta ei olekaan haluttu virallistaa suhdetta, koska siihen ei ole nähty mitään syytä.”Yhdessähän tässä on tarkoitus olla loppuun saakka, miksi se pitäisi erikseen todeta paperilla?” Tämä on monen asenne, ymmärrettävistäkin syistä. Miksi lainsäädäntö ei sitten pysy muutoksessa mukana, voidaan kysyä.
Erikoista on sekin, että isä joutuu tunnustamaan isyytensä, vaikka kyse olisi vakiintuneesta parisuhteesta. Ikään kuin puoliso ei haluaisi kantaa vastuutaan lapsesta tai olisi epäilystä oikean isän henkilöllisyydestä. Näin on joku asiakkaistani asian joskus ilmoittanut kokevansa.
Perintöoikeuden osalta taas, jos kyse on lapsettomasta pariskunnasta, perisi avioliitossa ollut leski ensin kuolleen puolison. Avoliiton ollessa kyseessä omaisuus menisi kuolleen avopuolison perillisille. Avolesken oikeus esim. jäädä asumaan määräajaksi puolison omistamaan asuntoon on käytännössä laiha lohtu, sillä kyse ei ole edes elinikäisestä hallintaoikeudesta. Avoliitoille ei ole siis edelleenkään haluttu antaa samaa arvoa kuin avioliitoille. Vuodenkin kestäneessä avioliitossa puolisolla on paremmat oikeudet kuin vuosikymmeniä kestäneessä avoliitossa, kuten oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan.
Avopuolison asemaan on joiltakin osin tulossa onneksi muutoksia (mm. isyyslakiin ja uunituoreen hallituksen esityksen mukaisesti avopuolison oikeuteen kieltäytyä todistamasta) ja paine on toki kova yhteiskunnan puolelta lainsäätäjään päin tehdä muitakin muutoksia. Pikaisimmat muutokset tulisi mielestäni kuitenkin tehdä perintökaareen ja huomioida paremmin avolesken oikeudet. Jos avopuolisot eivät ole ymmärtäneet suojata toisiaan testamentilla, ovat avolesken oikeudet näin ollen hyvin rajalliset.
Lue lisää palveluista
Parisuhteeseen liittyviä blogikirjoituksia
