Adoptiolapsi ja perintö

Olen viimepäivinä pohtinut adoptiolapsien perintöoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja koska asia ei ole ollenkaan yksiselitteinen, päätin laatia aiheesta vielä pienen muistion tänne blogiin.

Kenet adoptiolapsi perii?

Suomessa on ollut voimassa kolme lakia, jotka koskevat ottolapsisuhteita. Lait ovat vuosilta 1925, 1979 ja 2012. Se, kenet ottolapsi perii, riippuu siitä, minä vuonna lapsi on adoptoitu ja ovatko adoptiovanhemmat tai adoptiolapsi lain muuttumisen jälkeen hakeneet adoptionsiirtämistä uuden lain alaisuuteen. Myös sillä on vaikutusta, milloin perittävä on kuollut, sillä henkilön perillispiiri määräytyy pääasiassa henkilön kuolinhetken mukaan.

Vuoden 1925 laki – Heikko adoptio

Ennen 1.1.1980 vahvistettuja adoptioita kutsutaan heikoiksi adoptioiksi mm. siksi, että ottovanhemmat pystyivät hakemuksella oikeudelle purkamaan adoption. Perintöoikeus ottolapselle syntyi vain ottovanhempiin, kun taas lapsella säilyi täysi oikeus periä biologisessa suvussansa. Ottovanhempien biologisia lapsia suosittiin suhteessa ottolapsiin ja heillä oli parempi asema periä vanhempansa kuin ottolapsella.

Vuoden 1979 laki – Vahva adoptio

Adoptioita, jotka on vahvistettu 1.1.1980 ja sen jälkeen kutsutaan vahvoiksi adoptioiksi. Adoptiot ovat purkamattomia ja samalla myös poistettiin mahdollisuus purkaa ennen lain voimaantuloa vahvistetut adoptiot. Ottolapselle syntyi biologiseen lapseen verrattava täysi perintöoikeus ottovanhempiensa suvussa ja samalla häneltä poistui oikeus periä biologiset vanhempansa tai sukunsa.

Uusi laki ei vaikuttanut taannehtivasti perintöoikeuteen, vaan ennen 1.1.1980 adoptoidut lapset eivät saaneet vastaavaa perintöoikeutta adoptiosukuunsa, mutta eivät myöskään menettäneet perintöoikeutta biologiseen sukuunsa. Ottovanhemmilla oli kuitenkin oikeus hakea tuomioistuimelta vanhan lain mukaisen heikon adoption siirtämistä uuden lain mukaiseksi vahvaksi adoptioksi.

Vuoden 2012 laki 

Vuoden 2012 laki toi omat muutoksensa adoptiolasten perintöoikeuteen ja samalla adoptiolapsen perintöoikeuden kannalta entistä olennaisemmaksi sen, milloin perittävä on kuollut.

Mikäli perittävä on kuollut ennen 1.7.2012, adoptiolapsen perimys määräytyy kuten yllä on kerrottu: joko heikon tai vahvan adoption sääntöjen mukaisesti.

Mikäli perittävä on kuollut 1.7.2012 tai sen jälkeen, on ennen 1.1.1980 adoptoiduilla henkilöillä suoraan lain nojalla oikeus periä paitsi koko biologinen sukunsa, niin myös koko adoptiosukunsa. Tähän on kuitenkin sellainen poikkeus, että jos adoptio on 1.1.1980 jälkeen siirretty vahvan adoption piiriin, niin perintöoikeus on vain adoptiosukuun. Tällä hetkellä adoption siirtämistä vahvan adoption piiriin voi hakea vain ottolapsi itse. Samalla ottolapsi menettää oikeutensa periä biologinen sukunsa.

Kuka perii adoptiolapsen?

Adoptiolapsen perillisiä ovat hänen adoptiosukulaisensa normaalissa perintökaaren 2 luvun mukaisessa perimysjärjestyksessä kaikissa tilanteissa, joissa adoptiolapsi on kuollut 1.7.2012 jälkeen.

Myös kaikki vahvan adoption piirissä olevat adoptiolapset perivät yllä mainitut henkilöt.

Myös ennen 1.7.2012 kuolleen heikon adoption mukaisen ottolapsen perivät ensisijaisesti hänen rintaperillisensä ja jos lapsia ei ole, hänen puolisonsa. Naimattoman ja lapsettoman ennen 1.7.2012 kuolleen heikon adoption mukaisen adoptiolapsen perimykseen sovelletaan jo kumottua perintökaaren 4 lukua ja tällöin tilanteet voivatkin muodostua hyvin monimutkaisiksi.

Adoptiolapsen ja adoptiolapsen läheisten tulee olla hyvin tarkkana perintötilanteissa ja tarvittaessa kannattaakin kääntyä perintöoikeuden ammattilaisen puoleen sen varmistamiseksi, että asia menevät oikean lain mukaan.

Huom! Vuoden 1925 ja perintökaaren kumotun 4 luvun linkit vievät alkuperäiseen säädöstekstiin eikä siten sisällä lakiin mahdollisesti tulleita muutoksia.

Kirjoittanut lakimies Saara Ahotupa

Katso myös oheinen blogikirjoituksemme:

Testamentti ja lakiosa/perintöosa